Tekstiiliala on suuressa murroksessa. Vaateteollisuudessa vallalla oleva pikamuoti on saanut viime aikoina rajua kritiikkiä kestämättömän toimintansa vuoksi. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia ja vaativat vaatebrändeiltä toimitusketjujen läpinäkyvyyttä. Myös EU on tuomassa vahvaa ohjausta tekstiiliteollisuuden muuttamiseksi kestävämpään suuntaan kohti kiertotaloutta. Vallitseva koronatilanne näkyy jo nyt siinä, että vaatebrändit peruvat tilauksiaan eivätkä suostu maksamaan jo tilattuja tuotteita. On hyvin mahdollista, että tekstiiliala monen muun toimialan tavoin tulee näkemään radikaaleja muutoksia nopeammin kuin osasimme muutama viikko sitten ajatellakaan.
Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi saastuttavina teollisuuden ala ja suurempi kuin kansainvälinen lento- ja laivaliikenne yhteensä (Ellen Mac Arthur Foundation, 2017). Kasvava vaatteiden kuluttaminen ja pikamuoti ovat johtaneet siihen, että suomalaisetkin käyttävät vaatteisiin vähemmän rahaa kuin ennen, mutta ostavat silti kappalemäärältään enemmän vaatteita kuin koskaan. On arvoitu, että nykyisellä kulutuksella globaali tekstiilikuitujen tarve tulee triplaantumaan vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt on pulaa puuvillasta, ja kysynnän kasvu onkin saanut monet suomalaiset teknologiayritykset kehittämään puuvillan korvaajia (Suomen Tekstiili ja Muoti ry).
EU:n päivitetty kiertotalouden toimintasuunnitelma on nimennyt seitsemän tuotekategorian arvoketjua, jotka ovat avainasemassa EU:n asettaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Tekstiilit on yksi näistä seitsemästä tuotekategoriasta. Ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään vahvistamaan tekstiilialan kilpailukykyä ja innovaatiokykyä kohti EU-tasoista kestäviä tekstiilimarkkinoita. Esimerkkejä näistä toimenpiteistä ovat mm. tekstiilituotteiden suunnittelu kestäviksi ja kierrätettäviksi, myymättä jääneiden tuotteiden hävittämiskielto ja julkisten hankintojen pakolliset ympäristökriteerit. Lisäksi luvataan taloudellista tukea uuden kestävän liiketoiminnan edistämiseen. Kuten muoveille pari vuotta sitten, tekstiileille tehdään oma EU-tason tekstiilistrategia 2021. (European Commission 2020.)
LABin opiskelijat mukana tekstiilien kiertotalousprojektien toteutuksessa
LAB-ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä mukana kahdessa tekstiilien kiertotaloushankkeessa, joista Telaketju-hankkeessa LABin vastuulla on tuotesuunnitteluosio, jossa tutkitaan vaatteiden kiertotalouden mukaista tuotesuunnittua. Syksyn 2019 aikana tutkittiin opiskelijavoimin, miten vaate suunnitellaan kierrätettäväksi, uudelleenkäytettäväksi tai kierrätetyistä materiaaleista. Osana suunnittelutehtävää tuotteelle laadittiin kierrätyssuunnitelma.
Tekstiilien erilliskeräysvelvoite Suomeen jo 2023
EU:n jätedirektiivin päivityksen yhteydessä tekstiilijätteelle asetettiin erilliskeräysvelvoite, joka on oltava voimassa EU-jäsenmaissa 1.1.2025 mennessä. Suomen hallitus on ehdottanut, että se astuisi voimaan jo 2023. Telaketju-konsortiossa on menossa myös hanke, jossa valmistaudutaan tämän velvoitteen toteuttamiseen. Helsingin seudulla järjestettiin poistotekstiilien keräyspilotti marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana. Pilotin tavoitteena oli selvittää keräyskokeilun vaatimia toimenpiteitä sekä saada tietoja kerätyn materiaalin laadusta ja määrästä. Kolmen kuukauden aikana kerättiin n. 46 000 kg poistotekstiiliä, josta 63 % lajiteltiin tekstiilijätteeksi, 27 % sekajätteeksi ja 10 % uudelleenkäyttökelpoiseksi tekstiilituotteeksi. (Karlström, 2020)
Keräyspilotissa tekstiilijätteeksi luokiteltu materiaali toimitettiin Lounais-Suomen jätehuollolle odottamaan poistotekstiilien jalostuslaitoksen toiminnan käynnistämistä. Paimioon rakennetaan kuidunavauslinja, jonka on täyden kapasiteettinsa saavutettua tarkoitus käsitellä kaikki Suomen poistotekstiili, ja jalostaa siitä erilaisia kierrätyskuituja uudelleenkäyttöön. (Lounais-Suomen jätehuolto, 2020)
Kirjoittanut: Kirsti Cura, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä ja toimii projektipäällikkönä tekstiilin kiertotaloutta edistävissä Telaketju– ja FINIX-hankkeissa.
Lähteet:
Ellen MacArthur Foundation. 2017. A New Textiles Economy. Redesigning fashion’s future. [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/a-new-textiles-economy-redesigning-fashions-future
European Commission. 2020. EU Circular Economy Action Plan. [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/environment/circular-economy/pdf/new_circular_economy_action_plan.pdf
Karlström, L. 2020. Poistotekstiilien keräyskokeilu Sortti-asemilla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristö- ja energiatekniikka. Lahti. [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003042965
Lounais-Suomen jätehuolto. 2020. Valtakunnallinen poistotekstiilinkeräys laajenee – käsittelyn pilottilinjasto rakennetaan Paimioon. [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: https://www.lsjh.fi/fi/valtakunnallinen-poistotekstiilinkerays-laajenee-kasittelyn-pilottilinjasto-rakennetaan-paimioon/
Suomen Tekstiili ja Muoti ry. 2020. EU:n kiertotalouden toimintaohjelma – mitä se tarkoittaa tekstiili- ja muotialalle? [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: https://www.stjm.fi/uutiset/eu-kiertotalousohjelma-tekstiiliala/
Linkit:
FINIX. 2019. FINIX: Sustainable textile systems: Co-creating resource-wise business for Finland in global textile networks. [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/
Telaketju. 2020. Telaketju. [Viitattu 13.3.2020]. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/
Kuvat:
KUVA 1. Kirsti Cura. 2020. Metsä/Skogenin paita. [Viitattu 13.3.2020].
KUVA 2. Mirka Uunimäki. 2019. Ekologisen työvaatteen line up. [Viitattu 13.3.2020].
KUVA 3. Mirka Uunimäki. 2019. Ekologisen työvaatteen kierrätyssuunnitelma. [Viitattu 13.3.2020].
