Terveydenhoitotyön koulutuksen veto- ja pitovoimaan voidaan vaikuttaa

Vuoteen 2033 mennessä kunta- ja hyvinvointialalta tulee eläköitymään arvion mukaan yli 14 000 terveydenhoitajaa ja sairaanhoitajaa. Määrä on noin neljäsosa kaikista terveyden- ja sairaanhoitajista. (Keva 2023a.) Eläköityvien hoitajien lisäksi jo vuonna 2023 arvioitiin, että koko maassa tarvittaisiin yhteensä yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa (Keva 2023b).

Tässä yhteydessä puhutaan paljon hoitotyön veto- ja pitovoimasta, jotka eivät ole erillisiä tekijöitä, vaan kulkevat käsi kädessä. Molempia tulisi siis kehittää ja parantaa, jotta turvattaisiin hoitoalan työntekijöiden määrä myös tulevaisuudessa. Hoitoalan ja sen koulutuksen vetovoimalla tarkoitetaan kykyä houkutella uusia työntekijöitä alalle. Pitovoima puolestaan tarkoittaa kykyä pitää opiskelijat tai työntekijät alalla ja vähentää ammatista poistumista.

Koulutuksella on tärkeä rooli

Terveydenhoitajakoulutus on suosittu koulutusohjelma, ja siihen on paljon hakijoita vuosittain. Opiskelupaikan saaneista yli 90 % ottaa opiskelupaikan vastaan. Sekä hakijamäärät että paikan vastaanottaneiden määrät ovat kuitenkin olleet hieman laskussa viime vuosina. (Opetushallinnon tilastopalvelu 2024.) Suurin osa opintonsa aloittaneista opiskelijoista valmistuu hoitajan ammattiin, mutta hoitotyön opintoja jätetään myös kesken (Tilastokeskus 2024).

Hoitotyön opintoihin houkuttelevat käytännönläheinen työ ihmisten parissa sekä halu auttaa ja tehdä yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Hoitajan ammatin koetaan olevan yhteiskunnallisesti arvostettu, ja myös palkkaus koetaan positiivisena asiana. Lisäksi hoitotyön opintoihin saavat hakeutumaan myönteiset kohtaamiset hoitotyön ammattilaisten kanssa, läheisen ihmisen työskentely hoitoalalla sekä monipuoliset työllistymismahdollisuudet. (Laihanen ym. 2024.)

Syitä hoitotyön opintojen keskeyttämiselle ovat tuen puute, omien voimavarojen puutteellisuus ja uupuminen opintojen aikana, liialliseksi koettu työmäärä opinnoissa, ristiriidat mielikuvien ja hoitotyön todellisuuden välillä, oma sopimattomuus alalle, kiire ja ohjauksen puute työharjoittelupaikoissa, oppimisvaikeudet, mielenterveysongelmat sekä kiusaaminen. (Laihanen ym. 2024.)

Käytännön keinoja paremman imagon luomiseen

Hoitotyön koulutuksen vetovoimaa voidaan kuitenkin lisätä esimerkiksi koulutusohjelmien ja hoitoalan työn realistisella markkinoinnilla ja positiivisen brändin luomisella. Hakuprosessiin olisi tärkeää panostaa esimerkiksi valintaprosessia kehittämällä, jotta koulutukseen saataisiin valittua alalle hyvin sopivia ja motivoituneita opiskelijoita. Opintojen sisällön on myös tärkeää vastata markkinointilupauksiin. Lisäksi opintojen tulisi sisältää ohjausta myös omaan työssä jaksamiseen ja oman resilienssin kehittämiseen. (Laihanen ym. 2024.)

Hoitotyön koulutusten pitovoimaa voitaisiin puolestaan lisätä keskittymällä opintojen keskeyttämisen syihin. Oppilaitoksissa on tärkeää pyrkiä luomaan positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä ja tukea opiskelijoita riittävästi myös työharjoitteluiden aikana. Työharjoitteluprosesseja voitaisiin kehittää edelleen esimerkiksi lisäämällä työnohjauksellisia elementtejä, joiden avulla harjoittelukokemuksia voitaisiin käydä läpi. Harjoittelupaikoissa on tärkeää puuttua epäasialliseen kohteluun ja pohtia, kuinka työelämäohjaajia saataisiin paremmin motivoitua opiskelijoiden ohjaamiseen. (Laihanen ym. 2024.)

Myös opiskelijaryhmien ryhmäytymiseen on tärkeää panostaa, jotta myös verkkopainotteisissa toteutuksissa voidaan luoda opiskelijayhteisöjä, joissa opiskelijat saavat tukea opintoihin myös toisiltaan. Lisäksi oppimisvaikeuksien ja mielenterveysongelmien tunnistaminen sekä erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen ja opintojen joustavuus ovat tärkeitä asioita.

Hoitotyön koulutuksen veto- ja pitovoimaan vaikuttavien tekijöitä on tunnistettu hyvin, mutta niihin on myös tärkeää pyrkiä vaikuttamaan, jotta tulevaisuudessakin Suomessa riittää ammattitaitoisia hoitajia edistämään suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjoamaan laadukasta sairaan- ja terveydenhoitoa.  

Lähteet

Keva. 2023a. Kevan eläköitymisennuste. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://www.epressi.com/media/userfiles/148600/1701259591/keva_elakoitymisennusteet-2023_kooste.pdf 

Keva. 2023b. Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa/ 

Laihanen, R., Leppänen, V., & Pielismaa, E. 2024. Terveydenhoitajakoulutuksen veto- ja pitovoima. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937680

Opetushallinnon tilastopalvelu. 2024. Ammattikorkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20analyysi.xlsb 

Tilastokeskus. 2024. Tilastokeskuksen maksuttomat tilastotietokannat. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/