Elokuussa 2025 päättyvässä Työn Syke -hankkeessa yhtenä tavoitteena oli auttaa osallistujayrityksiä hyödyntämään työhyvinvointiteknologian tuottamaa tietoa osana johtamista. Kunkin osallistujayrityksen kanssa käytiin läpi, mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa, ja yritykselle tarjottiin malli ja ohjeistusta tiedolla johtamisen suunnitteluun.
Hankkeen osallistujille järjestettiin myös tiedolla johtamisen työpaja, jossa KTT, tutkija Johanna Orjatsalo (LUT) esitteli ajatuksiaan tiedolla johtamisesta. Orjatsalo herätteli keskustelua työhyvinvoinnista tietoresurssina (Marr 2008), jolla on merkittävä rooli organisaation toiminnassa ja strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti työhyvinvoinnin yhteyttä koko organisaation toimintaedellytyksiin sekä avataan tiedolla johtamisen roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä.
![[Alt-teksti: kokoushuone, jossa on pitkien pöytien ääressä kymmenkunta henkilöä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/261_2025_Tiedolla-johtamisen-rooli-tyohyvinvoinnin-kehittamisessa_1-1024x565.jpg)
Työhyvinvoinnilla on suora yhteys henkilöstön kykyyn toteuttaa valittua strategiaa (Kehusmaa 2011). Näin ollen työhyvinvointi on yksi organisaation onnistuneen toiminnan perusedellytyksistä. Mikäli henkilöstö ei voi hyvin, tällä voi olla vaikutusta yrityksen tulokseen myös kasvavien sairauspoissalojen, lisääntyneen vaihtuvuuden ja ennenaikaisen eläköitymisen kautta (Kauhanen 2016). Työhyvinvointiin panostamalla yrityksessä voidaan parantaa työilmapiiriä ja työtehoa, tuottavuutta, innovatiivisuutta, positiivista työnantajakuvaa ja taloudellista tuloksellisuutta (mm. Kauhanen 2016; Kehusmaa 2011, Manka & Manka 2016).
Tiedolla johtamiseen kiinnitettävä huomiota
Työhyvinvoinnin johtamisen tulee pohjautua tietoon, joten tietoa on hyvä kerätä, käsitellä ja hyödyntää säännöllisesti ja suunnitelmallisesti (Kim 2021). On päätettävä, kuka kerää ja analysoi dataa, kuka raportoi ja kenelle, ja kuka päättää toimenpiteiden toteutuksesta. On tärkeää suunnitella tehtävät toimenpiteet huolellisesti myös niiden seurannan ja arvioinnin osalta (Työterveyslaitos 2025a).
Tiedolla johtamisella tarkoitetaan tiedon käsittelyä ja hyödyntämistä päätöksenteon tueksi (Laihonen ym. 2013). Tieto auttaa muodostamaan tilannekuvan ja tunnistamaan vaihtoehtoja esimerkiksi toiminnan kehittämistä varten tehtävien päätösten osalta. Organisaatioiden käytössä oleva tieto on usein monimuotoista: datan ja dokumentoidun tiedon, kuten informaatiota sisältävien raporttien lisäksi organisaatioiden tulisi voida järjestelmällisesti hyödyntää myös ihmisten kokemustietoa ja osaamista (Marr ym. 2004).
Esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvää tietoa voidaan kerätä kyselyiden avulla tai valittuja mittareita, kuten turvallisuusindikaattoreita tai sairauspoissaolojen määrää ja syitä (Kauhanen 2016) seuraamalla. Näiden lisäksi arvokasta tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja niiden seurauksista löytyy kuitenkin myös esihenkilöiltä ja työntekijöiltä itseltään.
Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen on jatkuva prosessi
Työhyvinvoinnin onnistunut vahvistaminen ja kehittäminen edellyttää tiedolla johtamista kolmesta eri näkökulmasta (Kuva 2).
![[Alt-teksti: kolmiosainen kaavio, jonka osat ovat tieto hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, ymmärrys työhyvinvoinnin tasosta sekä tieto työhyvinvoinnin tasosta aiheutuvista seurauksista.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/261_2025_Tiedolla-johtamisen-rooli-tyohyvinvoinnin-kehittamisessa_2-1024x478.jpg)
Peruslähtökohta on se, että saatavilla on kattavasti tietoa siitä, millä tasolla työhyvinvointi on ja millä keinoilla sen tasoa seurataan ja mitataan (Rauramo 2020).
Pidemmällä tähtäimellä seuranta tuottaa lisätietoa työhyvinvoinnin tason vaihteluista ja sen vaikutuksesta organisaation toiminnan eri osa-alueisiin. Pitkäjänteinen ja onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen edellyttää myös sitä, että organisaatio kykenee havaitsemaan ennakkoon niitä tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta työhyvinvoinnin tasoon ja sitä kautta organisaation toimintaan (Työterveyslaitos 2025a; 2025b). Tämänkaltaisia tekijöitä on hyvä seurata myös pidemmän tähtäimen näkökulmasta. Esimerkiksi organisaation pitkän tähtäimen strategiset suunnitelmat tulevaisuuden tuotantolaitosten sijoittumisesta saattavat aiheuttaa henkilöstössä huolta omasta työstä, mikä saattaa heijastua työhyvinvoinnin tasoon. Yksilön työhyvinvointi on yhteydessä koko työyhteisön, kuten tiimien ja organisaation, työhyvinvointiin (Rauramo 2020).
Kirjoittajat
Johanna Orjatsalo (KTT) työskentelee LUT-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkijatohtorina. Hänellä on aiempaa työkokemusta liikkeenjohdon konsulttina ja johtajana, ja hänen tutkimus- ja opetustyönsä tavoitteena on syventää päätöksentekijöiden ymmärrystä siitä, miten päätösten tueksi tarkoitettu tieto on saatu aikaan sekä miten tämä tulisi huomioida päätöksiä tehtäessä.
Kati Varis (TkL, KTM, AmO), LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-asiantuntija, toimii myös Työn Syke -hankkeessa asiantuntijana. Hänellä on pitkä työhistoria muun muassa henkilöstön kehittämisen sekä projekti- ja muutosjohtamisen tehtävistä.
Lähteet
Kauhanen, J. 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Helsingin seudun kauppakamari. Viro: Printon.
Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Helsingin seudun kauppakamari. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino.
Kim, C.Y. 2021. Psychological Well-Being, Knowledge Management Behavior and Performance: The Moderating Role of Leader-Member Exchange. Front. Psychol. 12:566516. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa doi: 10.3389/fpsyg.2021.566516
LAB. 2025. Työn Syke -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/tyon-syke
Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://trepo.tuni.fi//handle/10024/116695
Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.
Marr, B., Schiuma, G. & Neely, A. 2004. Intellectual capital – defining key performance indicators for organizational knowledge assets. Business Process Management Journal, 10(5), 551–569.
Marr, B. 2008. Impacting Future Value: How to Manage Your Intellectual Capital. The Society of Management Accountants of Canada, the American Institute of Certified Public Accountants and The Chartered Institute of Management Accountants.
Orjatsalo, J. 2025. Tiedolla johtaminen. Esitysmateriaali. LAB-ammattikorkeakoulun Työn Syke -hankkeen loppuseminaari, tiedolla johtamisen työpaja. 3.4.2025.
Rauramo, P. 2020. Työsuojelu ja työhyvinvointi asiantuntija- ja toimistotyössä. Työturvallisuuskeskus. Helsinki: Pekan Offset Oy. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/tyosuojelu-ja-tyohyvinvointi-asiantuntija-ja-toimistotyossa/
Työterveyslaitos. 2025a. Strateginen työkykyjohtaminen johdolle. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/strateginen-tyokykyjohtaminen/strateginen-tyokykyjohtaminen-johdolle
Työterveyslaitos. 2025b. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla
