Tunneälykäs esihenkilö ja emotionaalisesti älykäs tiimi

Daniel Goleman, psykologian tohtori Harwardin yliopistosta, on kirjoittanut vuonna 1995 laajasti tunnetun kirjan nimeltä Emotional intelligence, suomennettuna tunneäly. Pohjan kirjassa esitetylle teorialle on luonut saman yliopiston tunnetutkimuksen uranuurtaja Howard Gardner. Hänen mukaansa elämässä tarvitaan aiemman älykkyyskäsityksen lisäksi kykyä ymmärtää toista ihmistä. Pelkkä korkea älykkyysosamäärä ei riitä elämän eteen tuomista tilanteista selviämiseen. Ymmärryksen edellytyksenä on itsetuntemus, kyky tunnistaa omia tunteita ja mielialoja. Tunnistamisen lisäksi on tärkeää myös hallita omia tunteitaan, osata suunnata niitä sekä huomata ja huomioida muiden tunteita. Ytimekkäästi tunneälyn voikin määritellä kyvyksi havaita tunteita sekä itsessä, että muissa. (Mielen Ihmeet 2018)

Suomalaisessa työelämässä on perinteisesti pidetty asiakeskeisyyttä hyveenä ja tunteet on ollut hyvä jättää kotiin työpäivän ajaksi sotkemasta ajattelua. Vähitellen käsitys on kuitenkin muuttunut ja tunteista puhutaan yhä enemmän. Tunneäly niin tiimissä, kuin esihenkilötyössäkin, vaikuttaa vahvasti työelämän laatuun (Kesti 2022). Sitran 2020 megatrendiraportissa tunteet ovat metatrendi eli vaikuttavat siihen, miten megatrendit toteutuvat (Dufva 2020). Tunteet ovat jokaisen yrityksen ja yksilön toiminnan takana oleva näkymätön voima.

Tunneälykäs esihenkilö vai esihenkilö, joka johtaa tunteella?

Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, vaikka ne joskus joku, tarkoittamatta tai tarkoituksella, sekoittaakin. Tunteella johtava esihenkilö kuulostaa ailahtelevalta ja suorastaan pelottavalta pomolta, jonka alaisena on tuskallista elää. Tunneälykkään esihenkilön työssä taas tunneäly näkyy. Hän osaa aistia muiden tunteita, osoittaa tarvittaessa myötätuntoa. Hän vie muutoksia läpi kuunnellen ja sen ansiosta sudenkuopat tunnistaen. Tunteiden aistiminen lisää eväitä menestymiselle. Tunneälykäs esihenkilö kannustaa, hallitsee konfliktien ratkaisemisen ja uskaltaa itse olla avoin. Hän on merkittävä tekijä työtekijöiden työssä jaksamiselle ja johtaa tuloksekkaasti. Koska tunneälykäs esihenkilö kykenee havaitsemaan muiden tunteita, hän myös tietää, miten työntekijä haluaa tulla johdetuksi. (Kesti 2022)

Kuva 1. Esihenkilön esimerkki on tärkeä rakennusaine tunneälykkään tiimin kehittymiselle (fauxels 2019)

Tunneälykäs tiimi

Tunteet ovat tarttuvia, ne valuvat alaspäin ja näkyvät ulospäin. Hyvän johtajan kannattaa siis uhrata tovi tiiminsä tunneälyn valmentamiseen. Kuten tunneälykäs johtaminen ei tarkoita tunteiden vallassa johtamista, ei tunneälykäs tiimikään tarkoita tunteissa vellomista. Sen sijaan se tarkoittaa toisten huomioimista, heidän mielipiteidensä arvostamista ja hyvää vuorovaikutusta, joka taas vähentää sähläystä. Tunneälykäs tiimi voi tukea toisiaan työn arjessa. Esihenkilön esimerkki on tärkeä rakennusaine tunneälykkään tiimin kehittymiselle.

Vaikka tunneäly ja tunnetaidot muokkautuvat lapsuudessa, voi niitä myös harjoitella ja kehittää. Omia tunteita voi opetella tunnistamaan ja sitä kautta harjaantua myös toisten tunteiden tunnistamisessa. Ensimmäinen askel on ymmärtää se, miten valtava voimavara tunteet ovat. Myös työelämässä.

Kirjoittaja

Riitta Mähönen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja SafeInLog-hankkeen asiantuntijana.

Lähteet

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/12/megatrendit-2020.pdf

Kesti, M. 2022. Miten rakennat emotionaalisesti älykkään ja menestyvän tiimin? SafeInLog-hankkeen esimiesfoormi

Mielen Ihmeet. 2018. Daniel Goleman ja tunneälyteoria. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://mielenihmeet.fi/daniel-goleman-ja-tunnealyteoria/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.