Ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua. Opetuksen tulee vastata työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksia. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4§.)
Korkeakoulupedagogiikan lähtökotien mukaan vastuu oppimisesta on opiskelijalla ja opettajan roolina on pohtia, millä keinoin tähän päästäisiin. Opettajat voivat toiminnallaan tukea opiskelijoiden syväsuuntautuneisuutta, eli uusien asioiden yhdistämistä aiemmin oppimaansa ja kokemaansa. Reflektio on keskeisessä roolissa oppimisen pohtimisessa. Opettajan tehtävänä on lisäksi motivoida opiskelijoita sekä edistää oppimista ja oppimistuloksia tukevaa ilmapiiriä. (Himanka, 2018, 106-142)
Tutkivalla tiimioppimisella oppimistavoitteisiin
Keväällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulun Monitoimijainen työ lasten ja perheiden palveluissa -opintojakso toteutettiin tutkivaa tiimioppimista hyödyntäen. Salmisen (2013, 13) mukaan tutkivan tiimioppimisen kantava ajatus on jatkuva oppiminen eri ympäristöissä ja eri tavoin. Pääperiaatteita ovat tutkiva yhdessä opiskeleminen ja reflektoiva toiminta, jolloin oppiminen perustuu yhteisölliseen tiedonrakentamiseen ja asiantuntijuuden jakamiseen.
![[Alt-teksti: piirroskuva, jossa keskellä teksti jaettu asiantuntijuus seä ympärillä osiot muun muassa kriittinen arviointi, tutkimuksen suuntaaminen edelleen, kontekstin luominen ja työskentelyteorian luominen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/06/387_2023_Tutkivaa-asennetta-monitoimijaiseen-tyohon-lasten-ja-perheiden-palveluissa_1-1024x576.png)
Oppimiseen sisältyy kahdeksan vaihetta, joissa asiantuntijuuden jakaminen on keskeistä (Salminen 2013, 16). Yhteisesti luodun kontekstin avulla varmistetaan kestävä oppiminen kytkemällä asia opiskelijoille merkityksellisiin ilmiöihin. Tarkoituksena on rohkaista opiskelijoita kulttuuriin, jossa he itse asettava kysymyksiä yhteiseen tarkasteluun ja laativat omia selityksiä tai hypoteeseja opiskeltavasta asiasta ennen sen opiskelua. Tämä aktivoi opiskelijoiden aiempia tietoja mahdollistaen niiden kriittisen arvioinnin. Työskentelyteorioiden arviointi ryhmässä ohjaa ryhmän opiskelua ja tiedonhakua. Syventävää tietoa etsitään opiskelijoiden asettamien kysymysten perusteella, jonka jälkeen hankittua tietoa hyödynnetään kokonaiskäsityksen muodostamiseksi. Syntynyttä uutta tietoa ja ymmärrystä syntetisoimalla luodaan uusia teorioita, jotka ohjaavat oppimista. Prosessissa täsmennetään ja tarkennetaan oppimiskysymyksiä ja alustavia teorioita, sekä mahdollistaen täsmällisempien kysymysten esittämisen ja tiedonhankinnan. Näin edeten lähestytään alkuperäiseen kysymykseen vastaamista. (Hakkarainen ym. 2005, 37–58; Salminen 2013, 13.)
Ammatillinen osaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja asenteista. Tutkivan tiimioppimisen avulla opiskelijat voivat opiskella ammattinsa vaatimisia tiedollisia osaamisalueita sekä työelämässä tarvittavia taitoja ja asenteita. (Salminen 2013, 13.) Opettajan ohjaus on kuitenkin merkittävässä roolissa menetelmän onnistumisessa ja opiskelijan kognitiivisten prosessien tukemisessa (Beardsley 2020).
Opiskelijapalaute oli sekä positiivista että kehittävää. Parhaimmillaan opiskelijat kokivat syventävät keskustelut tiimeissä antoisiksi, mutta osa tuntui jäävän niistä ulkopuolelle. On tärkeää pohtia jatkossa sitä, miten onnistumme aktivoimaan kaikki opiskelijat mukaan. Opettajan näkökulmasta oppimisenmalli oli innostava ja inspiroiva, parhaimmillaan tuloksena oli hyvää dialogia opiskelijoiden kanssa, jossa myös opettajat oppivat uusia näkökulmia asioihin.
Kirjoittajat
Minna Laine opiskelee YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa. Hän osallistui työelämäasiantuntijana Monitoimijainen työ lasten ja perheiden palveluissa -opintojaksolle. Hän on taustaltaan lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa pitkään työskennellyt sosionomi (AMK).
Ulla Huhtalo työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen lehtorina.
Marika Norta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen lehtorina.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Beardsley, M. 2020. Illuminated – Oppimistieteen käsitteet opettajille. E-kirja. Erasmus+ -ohjelman Illuminated –projekti. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://illuminatedfi.pressbooks.com/
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen: älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY.
Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä: Matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY.
Himanka, J. 2018. Korkein opetus: Opettaminen yliopistoissa ja korkeakouluissa: Johdatus opettajalle. Tampere: Vastapaino.
PhXere. 2017. Kirjoittaminen, kirja, lukea, sydän. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://pxhere.com/fi/photo/399102
Salminen, E-M. 2013. Osallistava ja tutkiva tiimiopiskelu – esimerkki terveydenhoitotyön opiskelusta. Teoksessa Sirkka, A. & Sankari, A. (toim.) Oppimista motivoiva moninaisuus: Opettajien vinkkejä opettajille. Sarja D, Muut julkaisut 3/2913. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu. 13–19. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64099/2013_D_3_Oppimista_motivoiva_moninaisuus.pdf?sequence=2&isAllowed=y
