Potilasturvallisuus on yhteinen asia

Potilasturvallisuus on laaja käsite ja pitää sisällään useita osa-alueita (Kuva 1). Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Potilaat ja heidän omaisensa voivat osallistua potilasturvallisuuden edistämiseen yhdessä hoitotyön ammattilaisten kanssa. 

Kuva 1. Potilasturvallisuuden osa-alueet ( Stakes; Rohto 2007).

Passiivisesta potilaasta aktiiviseksi osallistujaksi 

Potilaan osallisuudesta omaan hoitoonsa puhutaan yhä enemmän. Oikeus osallistua omaan hoitoon on yksi potilaan perusoikeuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian (2017) mukaan potilaan ja omaisen roolia turvallisuuden varmistamisessa tulee vahvistaa ja potilaalla on oltava mahdollisuus osallistua hoidon turvallisuuden ja laadun varmistamiseen hoitohenkilöstön tukemana. 

Potilasturvallisuuden kehittäminen on perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon riskienhallintaa ja laadun perusta. Potilasturvallisuuden pitäisi olla terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteinen asia. Potilaiden käsitykset potilasturvallisuuden sisällöstä ovat erilaisia ja potilaiden tulkinta potilasturvallisuudesta voi liittyä yksittäisiin tilanteisiin ja kokemuksiin. (Sahlström 2016; 2019.) 

Päivi Rantosen ja Anna-Maria Suhosen opinnäytetyö kuvaa potilaiden kokemuksia potilasturvallisuudesta ja osallisuudesta sairaalahoidon ajalta. Tavoitteena oli kehittää yhdessä hoitohenkilöstön kanssa potilasta osallistavia työtapoja ja toimintakulttuuria. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) yhteistyökumppanina Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuuskyselyssä käytetty mittari Potilaan arviot potilasturvallisuudesta (PAPT) -kyselylomake saatiin käyttöön Itä-Suomen yliopistolta. Potilaskysely (N=258) toteutettiin syksyllä 2019 Etelä-Karjalan keskussairaalan neljällä osastolla. 

Potilaiden kokemuksista toimintojen kehittämiseen 

Suurin osa arvioi osastojen potilasturvallisuuden erinomaiseksi tai erittäin hyväksi sairaalassa ollessaan. Potilaat kokivat, että hoitava henkilöstö antoi heidän osallistua omaan hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Hoitohenkilöstöllä koettiin olevan aikaa keskustella potilaiden kanssa hoitoon liittyvistä asioista. 

Opinnäytetyön tulosten perusteella nousi tarve kehittää potilasturvallisuutta edelleen. Vastauksia haettiin ja kehittämisideoita syntyi kyselyyn osallistuneiden osastojen hoitohenkilöstölle järjestetyssä Potilasturvallisuuden kehittämisiltapäivässä marraskuussa 2019.  

Kuva 2. Potilasturvallisuuden kehittämisiltapäivä (Kuva: Suhonen)

Kehittämismenetelmäksi valittiin Learning Café -oppimiskahvila, jossa hoitohenkilöstö kertoi ja perusteli näkemyksiään ja etsi yhteistä näkemystä. Käytännön kehittämisehdotuksia tehtiin potilasturvallisuustietoisuuden lisäämiseksi, hoitovirheiden käsittelyä varten, potilaan lääketurvallisuuden ja lääketietouden lisäämiseksi sekä tiedonkulun varmistamiseksi.

Avoin keskustelu turvallisen hoitosuhteen perustana

Kyselyn tuloksista selvisi, että vain puolet potilaista ilmoitti havaitusta virheestä. Anteeksi pyytäminen potilaalta virheen sattuessa ei ole helppoa, mutta hoitosuhteen kannalta se on merkittävä asia. Lääkärillä ja terveydenhuollon yksiköillä on eettinen velvollisuus myöntää potilaan hoidossa tapahtuneet haitat ja käsitellä niitä avoimesti potilaan kanssa. Kun potilas kokee anteeksipyynnön aidoksi, luottamus hoitosuhteeseen voi palautua paremmin. (Lääkärilehti 2016.) Potilaan ja hoitohenkilökunnan välinen avoin keskustelu on turvallisen hoitosuhteen perusta. Potilaiden aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa tulee tukea ja kannustaa, koska se lisää myös potilaan omaa vastuuta hoidosta.

Kirjoittajat 

Päivi Rantonen on LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija, joka työskentelee Lappeenrannan Työterveys Oy:ssä työterveyshoitajana. 

Anna-Maria Suhonen on LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija, joka työskentelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) mielenterveys- ja päihdevastaanottojen Lappeenrannan ja läntisten kuntien esimiehenä. 

Birgitta Lehto on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointi yksikön lehtori. 

Niina Nurkka on LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön osaamispäällikkö. 

Lähteet

Aaltonen, L-M. & Lahtinen, P. &Kinnunen, M. & Mustajoki, P. & Roine, P. 2016. Anteeksi – tärkeä sana. Lääkärilehti 6, 426–427.

Helovuo A., Kinnunen, M., Kuosmanen A. & Peltomaa, K. 2015. Potilasturvallisuus ja riskien hallinta -opas sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille ja johdolle. Helsinki. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry.

Rantonen, P.  & Suhonen, A-M. 2020. Potilaan osallisuus potilasturvallisuuden edistämisessä.LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004185305

Sahlström, M., Partanen P. & Rathert C. &Turunen H. 2016.

Patient participation in patient safety still missing: Patient safety experts views. International Journal of Nursing Practice. Volume 22, Issue 5. [Viitattu 16.4.2020] Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/action/doSearch?target=default&ContribAuthorStored=Sahlström,%20Merja&SeriesKey=1440172x

Sahlström, M. 2019. Patient participation in promoting patient safety –  

Finnish patients’ and patient safety experts’ views. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta/Hoitotieteen laitos. Kuopio. [Viitattu 16.4.2020] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2961-7

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2017:9. [Viitattu 16.4.2020] http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162019

Stakes ja lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. 2006. Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakesin Työpapereita 28/2006. Helsinki: Valopaino Oy. [Viitattu 16.4.2020] Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75835/T28-2006-VERKKO.pdf?sequence=1

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.