Vauvan ja vanhemman vuorovaikutus toimii koko suhteen lähtökohtana ensikohtaamisesta lähtien. Aivotutkimukset ovat lisänneet käsitystä siitä, kuinka lapsen ja hoivaajan välinen turvallinen kiintymyssuhde on suoraan yhteydessä lapsen suotuisaan aivojen kehitykseen (Hughes 2011, 24).
Vuorovaikutus ja kehitys voivat olla vaarassa häiriintyä lapsen kokiessa traumaattisen tilanteen (Poijula 2016, 27). Käsittelemättömänä ja korjaavien kokemusten puuttuessa voi trauma siirtyä eteenpäin myös ylisukupolvisena ilmiönä (Siltala 2016, 7). Varonen ja Widgren (2021) opinnäytetyönään loivat Lahden ensikodin asiakasperheiden vanhemmille lapsen traumaa käsittelevän visuaalisen oppaan, jonka tarkoituksena on lisätä traumatietoisuutta.
Ylisukupolvisen trauman vaikutukset lapseen
Vanhempien ollessa traumatisoituneita monet lapset joutuvat todistamaan omien vanhempiensa traumahistoriaa. Tiedämme, että esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on yleinen ja maailmanlaajuinen ongelma. Traumalla on ylisukupolvisia vaikutuksia, sillä monet hyväksikäytetyistä ovat vanhempia, jolloin heidän lapsensa todistavat hyväksikäytön historiaa. (Fredland et al. 2015, 555.)
Vanhemman trauman aiheuttamat seuraukset voivat jättää jäljen lapsen aivoihin. Vaikutukset voivat yltää myös ihmisen geenivarastoon, minkä vuoksi trauman seuraukset saattavat jatkua tulevissa sukupolvissa (Troutt 2018, 64). Vanhemman trauma ei kuitenkaan aina vaikuta lapseen. Tämä selittyy sillä, että vanhemman kyetessä keskittymään vanhempana olemiseen enemmän tämä kompensoi trauman aiheuttamia vajaavaisuuksia. (Cunningham & Renk 2017, 869.) Yksi keino on tiedon lisääminen, ja siihen myös opas pyrkii.
Lahden ensikoti kehittämässä opasta
Kiintymyssuhde kuvaa vanhemman ja lapsen välillä olevaa erityistä tunnesidettä ja sen ymmärtäminen voi auttaa käsittämään traumasta aiheutuvia kokemuksia. Kiintymyssuhdeteorian kautta pystytään tiedostamaan muun muassa ihmisen tapaa suhtautua hätätilanteisiin sekä ihmisen käsitystä itsestään vuorovaikutussuhteissa. (Poijula 2016, 85-86.)
Psykoedukaatiolla voidaan tukea traumatoipujaa löytämään itselle sopivia yksilöllisiä ongelmanratkaisukeinoja ja edesauttaa selviytymistä. Tiedon myötä tietoisuus omasta tilanteesta ja siihen liittyvistä trauman aiheuttamista vaikutuksista lisääntyy, jolloin lisääntyy myös hallinnan tunne. (Poijula 2016, 223-224.)
Varosen ja Widgrenin (2021) selvityksen mukaan traumataustat näkyvät Lahden ensikodin arjessa. Opas luotiin tiiviissä yhteistyössä Lahden ensikodin henkilöstön kanssa, jotta se vastaisi parhaiten asiakkaan tarpeisiin. Lillin mukana kohti uutta polkua -opas tuo vaikeat asiat asiakkaalle selkeään ja ymmärrettävään muotoon, ja suunnittelussa panostettiin vahvasti visuaaliseen ilmeeseen. Opasta voidaan hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa.
Kirjoittajat
Mariella Varonen ja Veera Widgren opiskelevat LAB- ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla. Toinen kirjoittajista on suuntautunut sosiaalipedagogiseen aikuissosiaaliohjaukseen ja toinen varhaiskasvatukseen. Yhteinen kiinnostus trauma-aiheeseen heräsi käytännön työssä harjoittelujakson aikana.
Marika Norta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa lehtorina.
Lähteet
Cunningham, A. & Renk, K. 2017. Parenting in the Context of Childhood Trauma: Self-Efficacy as a Mediator between Attributions and Parenting Competence. Article. Vol. 27 (3), 895−906. [Viitattu 3.5.2021]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s10826-017-0899-x
Fredland, N., Symes L., Gilroy, H., Paulson, R., Nava, A., McFarlane, J. & Pennings, J. 2015. Connecting Partner Violence to Poor Functioning for Mothers and Children: Modeling Intergenerational Outcomes. Article. Journal of Family Violence. Vol. 30 (5) 555–566. [Viitattu 5.5.2021]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s10896-015-9702-1
Hughes, D. 2011. Kiintymyskeskeinen vanhemmuus: Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: Tammerprint Oy.
Poijula, S. 2018. Resilienssi: Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja.
Siltala, P. 2016. Taakkasiirtymä: Trauman siirto yli sukupolven. 3. painos. Tampere: Kirjapaino Hermes Oy.
Troutt, D. 2018. Trapped in tragedies: Childhood trauma, spatial inequality, and law. Article. Marquette Law Review. Vol. 101 (3), 601−671. [Viitattu 13.4.2021]. Saatavissa:
https://scholarship.law.marquette.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=5354&context=mulr
Varonen, M. & Widgren, V. 2021. Trauman aiheuttamat kiintymyssuhdehäiriöt lapsella ja trauman ylisukupolvisuus: lapsen traumaa käsittelevä visuaalinen opas Lahden ensikodin asiakasperheiden vanhemmille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu: 30.8.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516115
