Työhyvinvointi näkyy positiivisena vireenä ja motivaationa. Työ sujuu, osaaminen ja työn haastavuus ovat tasapainossa. Henkilö suoriutuu työstään, oppii ja työskentelee innovatiivisesti muiden kanssa työhön sitoutuen. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen lähtee henkilöstä itsestään, työnantajalla on kuitenkin vastuu työn rakenteiden ylläpitämisestä niin etteivät ne heikennä työhyvinvointia. (mm. Viitala & Jylhä 2019, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2022.)
Työmotivaatioon vaikuttavia sisäisiä tekijöitä ovat henkilökohtaiset tarpeet ja arvostukset, työmotivaatioon vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi työn luonne sekä palkitsemisjärjestelmät. (Hakonen 2015; Juuti & Vuorela 2015; Jaakkola ym. 2002.) Työn mielekkyys on sidoksissa yhteiskunnallisiin ajankohtaisiin ajattelutapoihin sekä käytäntöihin. Työpaikan ja -yhteisön käytänteet muovaavat yksilön toimintaa sen mukaiseksi, mikä hänelle siinä tilanteessa on mahdollista. (Lapointe & Henttonen 2015.)
Varhaiskasvatuksen työvoimapula kelpoisen henkilöstön saatavuuden ja pitovoiman näkökulmasta on haaste. Varhaiskasvatuslaki (450/ 2018) määrittelee henkilöstön mitoituksen ja kelpoisuuden, joita tulee noudattaa. Nämä yhdessä vaikuttavat henkilöstön vaihtuvuuteen ja lisää määräaikaisia työsuhteita. Varhaiskasvatuksen pitovoimatekijänä on mahdollisuudet hyödyntää koulutuksen tuomaa ammatillista osaamista. Työntekijöiden oman osaamisen ja vastuiden rajojen tunnistaminen vahvistavat sekä yksilön että työyhteisön työhyvinvointia. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021.)
Työntekijäkokemuksen hyöty organisaatiolle
Merituuli Reinin ja Henna Rämän YAMK-opinnäytetyössä laadittiin selvitys varhaiskasvatusorganisaation henkilöstön työhyvinvointi- ja motivaatiotekijöitä. Vastaajat (818) kokivat tiimi- ja tiimiyhteistyön työhyvinvointi- ja motivaatiotekijöistä tärkeimmiksi. Työhyvinvointia tukevia tekijöitä olivat yhteishenki työssä, tiimin toimivuus, psyykkinen -ja fyysinen hyvinvointi, oma asenne ja osaaminen. Motivaatiotekijöistä tärkeimmät olivat työyhteisö, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, vakituinen työpaikka ja työympäristö. Onnistumisen kokemukset sekä kohtaamiset lasten ja huoltajien kanssa ovat kyselyn perusteella tärkeä osa työtä. Oman työn vaikutukset, lasten ilo ja oppiminen luovat työhön merkityksellisyyttä. Tiimin hyvinvointi ja toimiva yhteistyö vahvistavat motivaatiota ja työssäjaksamista, hyvä yhteistyö mahdollistaa asioiden tarkastelun useista eri näkökulmista. Tärkeää on positiivinen vuorovaikutus, huumori ja työnilo. (Rein & Rämä 2022.) Saadut tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. (mm. Ranta 2020.)
Henkilöstön näkemyksen selvittämisestä on hyötyä strategisesti uudistuvalle organisaatiolle, koska työntekijäkokemustyö auttaa organisaatiota keskittämään kehitystoimenpiteet sinne, missä niitä eniten tarvitaan. (Lindroos & Lohivesi 2004; Huhta & Myllyntaus 2021.) Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä lisäävät positiivista työntekijäkokemusta sekä työnantajan tietoisuutta siitä, mitkä asiat vaikuttavat henkilöstön pitovoimaan ja kuinka vetovoimaa voidaan vahvistaa. Työntekijän osallisuus mahdollistaa tiedon jakamisen ja uuden oppimisen kaikilla organisaation tasoilla.
Kirjoittajat
Merituuli Rein on sosionomi (YAMK) -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Uudistava johtaminen -koulutuksessa.
Henna Rämä on sosionomi (YAMK) -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön yliopettajana.
Lähteet
Hakonen, A. 2015. Psykologiset motivaatioteoriat – milloin palkitseminen motivoi. Teoksessa Hakonen, A & Nylander, M. (toim.) Palkitseminen Ihmisten johtamisessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus: rakenna vetovoimainen työpaikka, jota tavoittelemasi työntekijät rakastavat ja kilpailijasi kadehtivat. Helsinki: Alma Talent.
Jaakkola, T., Liukkonen, J., Suvanto, A. & Kataja, J. 2002. Rahasta vai rakkaudesta Työhön?: Mikä Meitä Motivoi? Jyväskylä: Likes-työelämäpalvelut.
Juuti, P. & Vuorela A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Krukov, Y. 2021. Ihmiset, pelaaminen, koulu, ilo. Pexels. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-pelaaminen-koulu-ilo-8613366/
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. 2022. Viitattu 13.11.2022. Saatavissa https://www.kt.fi/henkilostojohtaminen/tyosuojelu-tyohyvinvointi
Lapointe, E. & Henttonen, K. 2015. Työelämän toisinajattelijat. Tallinna: Raamatutrukikoja OU.
Lindroos, J-E. & Lohivesi, K. 2004. Onnistu strategiassa. Juva: WS Bookwell Oy.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. Helsinki. Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162662/OKM_2021_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ranta, S. 2020. Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Viitattu 13.11.2022. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64412/Ranta_Samuli_Acta%20electronica%20Universitatis%20Lapponiensis%20283.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rein, M. & Rämä, H. 2022. Saan tehdä työtä, jonka koen olevan mielekästä ja palkitsevaa –Selvitys henkilöstön kokemista työhyvinvointi- ja motivaatiotekijöistä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://URN:NBN:fi:amk-2022121630540
Varhaiskasvatuslaki 540/280. Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex. Viitattu 4.9.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540#L6
Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Keuruu: Otavan Kirjapaino.
