Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennykset otettiin käyttöön vuonna 2021. Valtioneuvoston tarkoituksena on ollut aiempaa vahvemmin rohkaista yrityksiä lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvää yhteistyötä hyväksyttyjen tutkimusorganisaatioiden kanssa. Koska TKI‑hankkeet ovat usein pitkäkestoisia ja sisältävät suunnittelu-, aloitus- ja toteutusvaiheita, valtioneuvostossa on katsottu, että on perusteltua jatkaa vähennyksen voimassaoloa kahdella lisävuodella. Osittain vähennykset tukevat laajempaa tavoitetta vahvistaa Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa niin, että TKI-menojen osuus bruttokansantuotteesta nousisi neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (HE 186/2021).
Lisävähennystä voivat hyödyntää sellaiset yritykset, jotka harjoittavat tutkimus‑ ja kehittämistoimintaa omassa elinkeino- tai maataloustoiminnassaan. Vähennykseen on oikeutettu myös ulkomaiset yritykset. Silloin, jos ulkomaalainen yritys tekee tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin, se on oikeutettu saamaan vähennyksen (Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027).
Yhteistyö hyväksytyn organisaation, kuten LABin, kanssa
Lisävähennys myönnetään yritykselle silloin, kun verovelvollinen toteuttaa tutkimus‑ ja kehittämistoimintaa yhteistyössä hyväksytyn tutkimus‑ tai tiedonlevittämisorganisaation kanssa. Vähennykseen oikeuttavat ne laskut, jotka verovelvollinen on maksanut kyseiselle organisaatiolle TKI‑toimintaan liittyvistä palveluista. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulu voidaan lukea tällaiseksi organisaatioksi, koska ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä sisältää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, jonka tarkoitus on tuottaa uutta tietoa ja tukea alueen elinkeinoelämää (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähennykset koostuvat kolmesta eri vähennyksestä:
- Yleinen lisävähennys: 50 % TKI-toiminnan palkka- ja ostopalvelumenoista. Vähennyksen vähimmäismäärä on 5 000 € ja enimmäismäärä 500 000 € per verovuosi.
- Ylimääräinen lisävähennys: 45 % TKI-toiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennykselle ei ole vähimmäismäärää, mutta enimmäismäärä on 500 000 € per verovuosi.
- Väliaikainen lisävähennys: Yritys voi saada 150 %:n vähennyksen tietyistä TKI-alihankintalaskuista, jos ne on maksettu hyväksytyille tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatioille. Enimmäismäärä on 500 000 €. On huomioitava, että vähennystä ei voi yhdistää samaan menoon yleisen lisävähennyksen kanssa.
Edellytyksenä uuden luominen tai soveltaminen
Vähennyskelpoisiksi menoiksi luokitellaan TKI-henkilöstön palkat, ulkopuolelta ostetut TKI-palvelut ja alihankintalaskut. Vähennyksen edellytyksenä on, että TKI-toiminnan on oltava luovaa ja systemaattista, tavoitteena tulee olla uuden tiedon luominen tai uuden soveltaminen. On huomioitava, että pelkkä tavanomainen kehitys ei ole riittävä peruste vähennykselle.
Vähennyksessä ei voida huomioida myöskään muita kustannuksia, esimerkiksi materiaaliostoja tai tilavuokria. Palkkakustannusten on liityttävä suoraan varsinaiseen TKI‑työhön. Myyntiä, markkinointia tai TKI‑toimintaa tukevia IT‑palveluita ei luokitella suoraan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sen vuoksi niihin liittyviä palkkoja ei voida sisällyttää vähennykseen. Lisäksi yrityksen on pystyttävä osoittamaan luotettavasti, esimerkiksi työaikakirjanpidon avulla, miten työaika ja palkat kohdistuvat TKI‑toimintaan (Pwc 2026).
Esimerkki lisävähennyksestä: Yritys on käyttänyt vuoden 2025 aikana 100 000 euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviin palkkamenoihin. Lisäksi yritys on ostanut ostopalveluina LAB-ammattikorkeakoululta tutkimus- ja kehityspalveluita 40 000 eurolla. Tällöin vähennyksen perusteeksi muodostuu 100 000 + 40 000 = 140 000 euroa. 140 000 x 50 % = 70 000 euroa. Yhteisövero on 20 %. 70 000 x 20 % = 14 000 euroa. Eli yritys hyötyy konkreettisesti 14 000 euroa verovähennyksenä.
TKI-toiminta on keskeisessä roolissa LAB-ammattikorkeakoulussa. LABin tavoitteena on uudistaa työelämää ja työnteon tapoja muun muassa juuri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen on juridiikan lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932#chp_1
HE 186/2021. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annetun lain sekä varainsiirtoverolain 56 c §:n muuttamisesta. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2021/186
Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027. Finlex. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2020/1078
mary1826. 2019. Vartaci, M. Menestys, liikemies, voitto, victoire. Pixabay. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/menestys-liikemies-voitto-victoire-4222903/
Pwc. 2026. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin. Viitattu 4.3.2026. Saatavissa https://www.pwc.fi/fi/palvelut/veroneuvonta/yritysvero/tutkimus-ja-kehittamistoiminnan-verokannustin.html
