Toiminnanohjausjärjestelmien suosio on kasvanut 2010-luvulla huomattavasti. Vuonna 2010 toiminnanohjausjärjestelmä oli käytössä 28 prosentilla yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, kun vuonna 2019 määrä oli jo 43 %. (Suomen virallinen tilasto 2019.)
Toiminnanohjausjärjestelmän avulla koko yrityksen liiketoiminta on hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Järjestelmän eri moduulit ovat yhteydessä toisiinsa ajantasaisesti ja automaattisesti. Parhaimmillaan toiminnanohjausjärjestelmä toimiikin liiketoiminnan tukena, mutta vanhentuessaan järjestelmästä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Liiketoiminnan kehittäminen on tarpeellista kaikille yrityksille
Pysyäkseen kilpailukykyisenä yritysten on kehitettävä liiketoimintaansa. Liiketoimintaa voidaan kehittää monella tavalla uusien tuotteiden keksimisestä organisaation uudelleenjärjestelyyn. Myös tietojärjestelmien kehittäminen tai vaihtaminen voidaan laskea liiketoiminnan kehittämiseksi. Kehittämistarpeet vaihtelevat yrityskohtaisesti, mutta esimerkiksi teknologian nopea kehittyminen pakottaa kuitenkin lähes kaikkia yrityksiä tekemään jotain muutoksia toimintaansa. (Väisänen 2018.)
Kun liiketoiminta pyörii vahvasti toiminnanohjausjärjestelmän avustuksella, järjestelmän pitäisi tukea liiketoiminnan kehittämistä. Liiketoiminnan kasvaessa ja kehittyessä etenkin tarpeiden pohjalta räätälöityyn järjestelmään voidaan kaivata muutoksia. Järjestelmän voi joko vaihtaa kokonaan toiseen tai jatkokehittää vanhaa järjestelmää. Järjestelmää jatkokehittämällä voidaan järjestelmä saada vastaamaan paremmin liiketoiminnan kehittämisen tuomiin muutoksiin. Tietojärjestelmää kehittämällä voidaan automatisoida prosesseja ja saada ajantasaisia raportteja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena. Prosesseja automatisoimalla säästyvät henkilöstöresurssit voidaan käyttää yrityksen tehokkuuden parantamiseen (Väisänen 2018).
Tietojärjestelmän kehittämisprojekti
Tietojärjestelmän kehittäminen hoidetaan yleensä projektimuotoisesti. Projektimuotoinen työskentely sopii tietojärjestelmän kehittämisen kaltaiseen prosessiin, joka on ainutkertainen ja uniikki. Projektille määriteltävä aikataulu varmistaa myös sen, että projekti tulee myös joskus päätökseen. Kehittäminen on aina yhteistyötä järjestelmän toimittajan ja käyttäjän välillä. Kehittämisprojektiin kuluu niin aikaa kuin rahaakin, joten harkitsematta projektiin ei kannata ryhtyä. Onnistuessaan kehittämisprojekti maksaa kuitenkin itsensä ajan mittaan takaisin.
Aliisa Tainalan (2020) opinnäytetyössä toteutettiin kohdeyrityksenä toimineen Redson Oy:n toiminnanohjausjärjestelmän jatkokehitysprojekti. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti kehittämään tuotannonsuunnittelua ja seurattavuutta. Järjestelmää ei ollut aiemmin muokattu ollenkaan sen käyttöönoton jälkeen, eikä se enää vastannut yrityksen tarpeisiin. Kohdeyrityksessä koettiin kehittämisprojektin olleen hyödyllinen ja kehittämisen tulokseen oltiin tyytyväisiä. Järjestelmä saatiin vastaamaan yrityksen muuttuneisiin tarpeisiin. Tuotannonsuunnittelua saatiin selkeämmäksi ja seurattavuutta tehokkaammaksi.
Lähteet
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019. Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu]. ISSN=1797–2957. 2019, 5. Liiketoiminnan sähköistyminen. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 31.3.2020]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/icte/2019/icte_2019_2019-12-03_kat_005_fi.html
Tainala, A. 2020. Toiminnanohjausjärjestelmän jatkokehittäminen: Case Redson Oy. Opinnäytetyö. [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334415/Tainala_Aliisa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Väisänen, R. 2018. Älä päästä kilpailijoita ohi – liiketoiminnan kehittäminen ajoissa kannattaa. TietoAkseli. Blogiartikkeli. [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://www.tietoakseli.fi/blogi/liiketoiminnan-kehittaminen/ala-paasta-kilpailijoita-ohi-liiketoiminnan-kehittaminen-ajoissa-kannattaa/
Kirjoittajat:
Aliisa Tainala valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2020. Artikkeli pohjautuu Tainalan opinnäytetyöhön.
Ullamari Tuominen työskentelee logistiikan lehtorina Liiketoiminta-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
