Etätyössä tarvitaan itsensä johtamista

Etätyön määrä on vuoden 2020 koronavirusepidemian myötä lisääntynyt voimakkaasti. Monessa organisaatiossa ollaan oltu uuden edessä: etätyökäytäntöjä on pitänyt uudistaa nopeasti, jotta muuttuneessa tilanteessa on pystytty toimimaan. Etätyöhön siirtyminen on vaatinut paljon myös yksilöiltä, joiden on pitänyt opetella itsensä johtamista usein kaoottiseltakin tuntuneessa tilanteessa.   

Kuva 1. Esimerkki käytännöllisestä etätyöpisteestä. (Kuva: Pixabay / CC0)

Sopivat välineet ja yhteinen toimintamalli auttavat 

Etätyöskentelymahdollisuus koetaan usein positiivisena asiana, mikä helpottaa pidempiin etätyöjaksoihin siirtymistä tarvittaessa. The 2020 State of Remote Work -tutkimuksen (Buffer 2020) vastaajista 98 % (n=3 500) haluaisi työskennellä ainakin osan ajasta etänä. Etätyö ilman sopivia välineitä, yhteisesti sovittua toimintatapaa ja työntekijän henkilökohtaisia valmiuksia voi kuitenkin johtaa negatiiviseen kokemukseen (Hänninen 2020). 

Sopivat välineet tarkoittavat usein ohjelmistoja, tietoliikenneyhteyksiä ja laitteita – jokaisen tehtäväkuva huomioiden (Neeley 2020). Etätyölle voidaan myös luoda toimintamalli (kuvio 1), jotta kaikille on selkeää, millä tavoin etätyöpäivän aikana toimitaan ja millaisia odotuksia päivälle asetetaan. Kun malli on esitetty kuviona, siitä pystyy nopeasti tarkistamaan keskeisimmät asiat. Toimintamallista voi laatia yksityiskohtaisen kirjallisen ohjeen, johon kannattaa sisällyttää vinkkejä käytännöllisen etätyöpisteen (kuva 1) järjestämiseen. (Hänninen 2020.)

Kuvio 1. Asiantuntijaorganisaatiolle luotu etätyön toimintamalli. (Kuvio: Hänninen 2020, 59)

Oman työn johtaminen  

Itsensä johtaminen liittyy kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Itsensä johtamisessa kehittyminen edellyttää itsensä tuntemista ja itseluottamusta. Se vaatii joskus omalle epämukavuusalueelle menemistä ja itsensä haastamista. Asioita pitää pystyä kokeilemaan ennakkoluulottomasti ilman pelkoa virheistä. Itselleen pitää antaa lupa myös epäonnistua. (Sydänmaanlakka 2017, 5 ja 33.) Itsensä johtamista tukeva organisaatiokulttuuri antaa anteeksi virheitä ja tukee yksilön kehittymistä. Liian tiukat ohjeistukset ja rajat voivat puolestaan olla itsensä johtamista heikentävä tekijä, sillä ne eivät jätä tilaa omille ratkaisuille ja kehitysideoille. Samoin jos itsenäinen päätöksenteko ja oman työn johtaminen ei ole itselle luontevaa, voi uudenlainen tilanne tuntua stressaavalta. (Hänninen 2020.) 

Itsensä johtajuudessa voi kehittyä 

Organisaatioissa voidaan tukea oman työn johtamista huomioimalla nykyistä paremmin työntekijöiden yksilölliset erot ja työtehtäviin liittyvät vaatimukset (Hänninen 2020). Yksilöt puolestaan voivat harjoitella itsensä johtamista ottamalla vähitellen lisää vastuuta työhönsä liittyvästä päätöksenteosta (Ala-Mutka 2019, 109). Kehittymistä edesauttavia asioita ovat optimistinen ja positiivinen asenne, kyky havainnoida itseään sekä työssä menestyminen (Ghulam ym. 2021, 303). Hännisen (2020) mukaan itsensä johtamista vaaditaan erityisesti etätyöpäivien aikana, jolloin kukaan ei ole samoissa tiloissa valvomassa sitä, miten työ suoritetaan tai työpäivä jaksotetaan. Tällöin useampi asia jää omalle vastuulle. Olennaista on työntekijän, esimiehen ja työnantajan välinen luottamus (Työterveyslaitos 2020). 

Kirjoittajat 

Jarmo Hänninen on valmistumassa tradenomiksi (YAMK) digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta. Hänellä on usean vuoden käytännön kokemus etätyöskentelystä ICT-alalla. Kirjoitus perustuu Hännisen opinnäytetyöhön.  

Sari Suominen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa. Hän ohjasi Jarmo Hännisen opinnäytetyön.  

Lähteet 

Ala-Mutka, J. 2019. Johtajuuden rakentajat. Helsinki: Growman Oy. 

Buffer. 2020. The 2020 State of Remote Work. [Viitattu 13.11.2020]. Saatavissa: https://lp.buffer.com/state-of-remote-work-2020 

Ghulam, A., Bindu, A., Amara, A., Saira, A. & Saira, F. 2021. Positive personality traits and self-leadership in sustainable organizations: Mediating influence of thriving and moderating role of proactive personality. Teoksessa: Azapagic, A., Nikolaou, I. & Tsagarakis, K. (toim.). Sustainable Production and Consumption. Amsterdam: Elsevier. 25 (2021). 299–311. [Viitattu 14.11.2020]. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2352550920302219 

Hänninen, J. 2020. Itsensä johtaminen etätyössä. Case: Operaattorialan asiantuntijatiimi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/348272 

Neeley, T. 2020. 15 Questions About Remote Work, Answered. Harvard Business Review. [Viitattu 14.11.2020]. Saatavissa: https://www.purdue.edu/hr/workremotely/supportingDocs/15-Questions-About-Remote-Work,-Answered-Harvard-Business-Review.pdf 

Sydänmaanlakka, P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. 4. painos. Helsinki: Alma Talent. 

Työterveyslaitos. 2020. Ohje etätyön tekemisen tueksi. [Viitattu 13.11.2020]. Saatavissa: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon 

Linkit 

Linkki 1. Hänninen, J. 2020. Itsensä johtaminen etätyössä. Case: Operaattorialan asiantuntijatiimi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/348272 

Kuvat 

Kuva 1. Pixabay 2017. Architecture-interior-room-modern-2804083. [Viitattu 13.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/architecture-interior-room-modern-2804083/ 

Kuvio 1. Hänninen, J. 2020. Asiantuntijaorganisaatiolle luotu etätyön toimintamalli. Itsensä johtaminen etätyössä. Case: Operaattorialan asiantuntijatiimi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/348272 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.