Pelaaminen on pakoa todellisuudesta, keino käsitellä tunteita ja helpottaa stressiä. Se turruttaa oireita ja tuo hyvää oloa vieden ajatukset pois ahdistavista asioista. Pelaaminen on pakopaikka vaikeaan elämäntilanteeseen tai koettuun traumaan, missä negatiiviset tunteet painetaan taka-alalle. Traumakokemus tuo tunteen oman hallinnan menetyksestä, kun vastaavasti pelaamisen tuoma hallinnan tunne lisää turvallisuuden kokemusta. (Peluuri 2023.)
Yksilön kokema trauma, väkivalta- ja vaikeiden lapsuudenkokemusten rinnalla, voi ennustaa samanaikaista rahapeli- ja päihderiippuvuutta (Päihdelinkki 2025). Tämä blogikirjoitus käsittelee trauman ja peliriippuvuuden yhteneväisyyttä ja ilmiön vaikutusta asiakasta auttavaan työntekijään. Artikkeli kuuluu osana LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toteuttamaa ja Euroopan unionin osarahoittamaa Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hanketta, 2025–2028 (LAB 2026).
Traumatisoitunut peliriippuvainen asiakas voi vaikuttaa työntekijään kuormittaen tätä sekä emotionaalisesti että ammatillisesti, sillä asiakkaan elämäntilanne on usein monimutkainen sisältäen päihde- tai mielenterveysongelmia, taloudellisia vaikeuksia sekä voimakkaita häpeän ja syyllisyyden tunteita. (Päihdepäivät 2026.)
Asiakkaan trauma ja peliriippuvuus voi herättää työntekijässä voimakkaita tunteita, kuten myötätuntoa, surua ja huolta, mutta myös turhautumista tai avuttomuutta. Peliriippuvuuteen liittyvä käyttäytyminen, kuten valehtelu tai asioiden salailu, voi myös horjuttaa luottamusta ja kuormittaa vuorovaikutussuhdetta. Peliriippuvaisen asiakkaan kohdalla tilanteet ovat usein ristiriitaisia ja työntekijä voi kokea eettistä kuormitusta joutuessaan tasapainoilemaan auttamisen ja rajaamisen välillä. Tämä voi herättää epävarmuutta omasta toiminnasta. Myös työntekijän oma turvallisuuden tunne voi horjua ja psyykkinen kuormittavuus lisääntyä, kun asiakkaan elämään liittyy väkivaltaa, taloudellisia kriisejä tai voimakkaita tunteenpurkauksia. (Päihdepäivät 2026.)
Sijaistraumatisoitumisen tunnistaminen on tärkeää
Traumaattisten tapahtumien kuuleminen ja käsittely voivat vaikuttaa työntekijän omaan ajatteluun, tunteisiin ja maailmankuvaan. Työntekijä voi tuntea ahdistusta, kärsiä univaikeuksista, väsymyksestä, mielialamuutoksista ja ärtyneisyydestä. Työntekijä voi kokea kyynisyyttä, voi eristäytyä tai olla tunneherkkä. Traumatisoituneen peliriippuvaisen asiakkaan kohtaaminen voi altistaa sijaistraumatisoitumiselle. Se voi vaikuttaa syvästi ammattilaisen henkiseen hyvinvointiin. Työntekijä voi tunnistaa sijaistraumatisoitumisen voimakkaina emotionaalisina reaktioina tai liiallisena samastumisena potilaan kokemiin traumoihin. Sijaistraumatisoitumista voi tapahtua jopa yhden traumaattisen kokemuksen kuulemisen jälkeen ja se voi vaikuttaa ammatti-identiteettiin. (Väestöliitto 2020.)
Kyvyttömyys tunnistaa sijaistraumatisoitumista voi johtua useista tekijöistä, kuten puutteellisesta koulutuksesta tai puutteellisista taidoista hoitaa itseään. Kokemukseen voi liittyä stigmaa tai häpeän tunteita. Ilmenemisen mahdollisuus häviää mielestä erityisesti kiireessä ja kuormittavassa työympäristössä. (Tehy 2024.)
Saadessaan riittävästi tukea, työnohjausta, avointa keskustelua ja selkeitä toimintamalleja voi työ vahvistaa työntekijän ammatillista osaamista ja auttaa käsittelemään kuormitusta rakentavasti. Onnistumisen kokemukset, kuten asiakkaan edistyminen toipumisessa, voivat lisätä työn merkityksellisyyttä ja motivaatiota. Traumatisoituneen peliriippuvaisen asiakkaan kanssa työskentely on vaativaa ja monitasoista. Se edellyttää vahvaa ammatillista osaamista, tunnekuormituksen säätelyä sekä toimivia tukirakenteita, jotta työntekijä pystyy säilyttämään oman hyvinvointinsa ja tarjoamaan asiakkaalle laadukasta tukea. (Tehy 2024.)
Kirjoittajat:
Irina Tiainen ja Tuula Juvakka työskentelevät hoitotyön lehtoreina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijoina Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hankkeessa.
Lähteet
Isosävi, S. ja Mankila, P. 2026. Miten monimuotoisesti traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa työskentely vaikuttaa työntekijään – ja miten sen voi huomioida työn rakenteissa. Päihdepäivät 2026. Helsinki.
LAB. 2026. Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hanke (2025–2028). LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Nähty 8.10.2025. Saatavissa: https://lab.fi
Peluuri. 2023. Rahapeliongelma ja tunteet. Haettu 10.6.2026. Saatavissa: https://www.peluuri.fi/tietopankki/rahapeliongelma-ja-tunteet
Päihdelinkki. 2025. Rahapeliongelmien ja päihdeongelmien päällekkäisyys. Haettu 10.6.2023. Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen/rahapeliongelmien-ja-paihdeongelmien-paallekkaisuus/
Tehy. 2024. Sijaistraumatisoitumisen oireet voivat yllättää hoitajan. Haettu 10.6.2026. Saatavissa: https://www.tehylehti.fi/fi/blogi/sijaistraumatisoitumisen-oireet-voivat-yllattaa-hoitajan
Väestöliitto. 2020. Työuupumus ja sijaistraumatisoituminen oireilevat samalla tavalla. Haettu 10.6.2026. Saatavissa: https://vaestoliitonterapia.fi/2020/12/12/tyouupumus-ja-sijaistraumatisoituminen/
Pixabay. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/linna-ruosteinen-suljettu-pankki-1539474/
