Suomen terveydenhuollossa lääkehoitoa saa toteuttaa ainoastaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka osaaminen on lääkehoidon osalta varmistettu. Lääkehoidon toteuttamisesta suurimman vastuun ottavat lääkehoitoa toteuttavat sairaanhoitajat, jotka kantavat potilasturvallisuudesta isoa vastuuta. (Saano & Taam-Ukkonen 2018; STM 2021.)
Vaaratapahtumat lääkehoidossa ja varsinaiset lääkitysvirheet ovat johtava vahingoittumisten ja ehkäistävissä olevien vaara- tai haittatapahtumien syy potilaille kaikkialla maailmassa (WHO 2017).
Noin puolet kaikista vakavan haitan aiheuttaneista lääkitysvirheistä tapahtuu seitsemän lääkeaineen kohdalla, joista yhdeksi luetaan opioidikipulääkkeet. Keskittämällä huomio hoitovirheitä aiheuttaneisiin, niin sanottuihin suuren riskin lääkeaineisiin, voidaan merkittävästi vähentää hengenvaaraa, sairaalassaoloaikaa, vammoja ja jopa kuolemia terveydenhuollossa. (Saedder ym. 2014.)
Opioidikipulääkkeiden käytössä minimoidaan riskit
Huumausaineiden, kuten vahvojen opioidikipulääkkeiden käytössä korostuu muita lääkkeitä enemmän huolellisuus ja varovaisuus, sillä niihin liittyy vakavien haittojen sekä tahallisten väärinkäyttötapausten korostunut riski. Jotta tulevaisuudessa vahvojen opioidikipulääkkeiden aiheuttamat vakavat haitat osattaisiin minimoida ja taata potilaalle turvallinen hoito, on sairaanhoitajilla oltava tiedot ja taidot hallussa liittyen riskilääkkeiden turvallisiin käytäntöihin. (STM 2021.)
Torikan (2021) opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla vahvojen opioidikipulääkkeiden turvallista käyttöä hoitotyössä. Opinnäytetyön tuloksissa todettiin vahvojen opioidikipulääkkeiden vaativan erityistä käsittelyä, säilytystä ja hävitystä, jotka tulee tuntea omassa yksikössä (Torikka 2021). Opioidien käytössä erittäin tärkeitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi erillisen lukitusjärjestelmän käyttö, kulutuskorttien seuranta, identifiointi sekä lääkkeen tarkka jakaminen oikealle potilaalle (STM 2021).
Opioidien kohdalla on osattava tunnistaa potilaiden riskitekijät lääkeaineiden haitoille ja kyettävä valvomaan potilaan muutoksia hyvin tarkasti esimerkiksi hengityksen ja tajunnantason muutosten suhteen (Survey & Certification Group 2014). Opioidien haitat voivat pahimmillaan olla henkeä uhkaavia. Hoitajien tuleekin sairaalaympäristössä tuntea työyksikön toimintaohjeet liittyen opioidien vasta-aineiden käyttöön, jotta vaikutukset potilaan vointiin voidaan kumota. (Jungquist ym. 2017.)
Opioidien käyttäjät eivät välttämättä tunne käyttämiensä lääkeaineiden turvallista käsittelyä, säilyttämistä tai hävittämistä. Tämän vuoksi on hoitohenkilökunnan vastuulla antaa ohjausta potilaille turvallisesta lääkehoidosta vahvoilla opioidikipulääkkeillä, jotta opioideista aiheutuvat haitat voitaisiin minimoida. Jopa ulkopuolisten, pienten lasten tai kotieläinten henki voi vaarantua, mikäli lääkkeen käyttäjä on ollut huolimaton vahvojen opioidien säilytyksessä tai hävittämisessä. (Reddy & de la Cruz 2019.)
Kirjoittajat
Eemil Torikka on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi, ja hänen opinnäytetyönsä käsitteli vahvojen opioidikipulääkkeiden turvallista käyttöä hoitotyössä.
Minna-Maria Behm on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön lehtori ja on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Jungquist, CR., Smith, K. & Nicely, KW. 2017. Monitoring Hospitalized Adult Patients for Opioid-Induced Sedation and Respiratory Depression. The American Journal of Nursing. 2017. 117 (3), 26-32. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: https://dx.doi.org/10.1097/01.NAJ.0000513528.79557.33
Reddy, A. & De La Cruz, M. 2019. Safe Opioid Use, Storage, and Disposal Strategies in Cancer Pain Management. Oncologist. 2019. 24(11), 1410–1415. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: https://doi.org/10.1634/theoncologist.2019-0242
Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. 2018. Lääkehoidon käsikirja. 7. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Saedder, EA., Brock, B., Nielsen, LP., Bonnerup, DK. & Lisby, M. 2014: Identifying high-risk medication: a systematic literature review. European Journal of Clinical Pharmacology. 2014. 70(6), 637-45. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s00228-014-1668-z
STM 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveyshuollossa. Helsinki: Juvenes print – Suomen yliopistopaino Oy. 19-23, 32-33, 64-67. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4
Survey and Certification Group. 2014. Center for Clinical Standards and Quality/Survey & Certification Group. Department of Health and Human Services. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: https://www.cms.gov/Medicare/Provider-Enrollment-and-Certification/SurveyCertificationGenInfo/Downloads/Survey-and-Cert-Letter-14-15.pdf
Torikka, E. 2021. Vahvojen opioidikipulääkkeiden turvallinen käyttö hoitotyössä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. [Viitattu 29.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036747
WHO 2017. Medication without harm. WHO Global Patient Safety Challenge. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: https://www.who.int/patientsafety/medication-safety/en/
Kuva
Kuva 1. Bittar, J. 2018. 6 dangerous drugs you have never heard of. Addiction Center. [Viitattu 5.5.2021.] Saatavissa: https://www.addictioncenter.com/community/6-dangerous-drugs-youve-never-heard-of/
