Ikääntyneiden kotihoito on ensisijainen vaihtoehto palvelutarpeen lisääntyessä. Yhä useampi vanhus tarvitseekin apua ja kotihoidon palveluja kotona pärjäämiseen (Paljärvi 2012), ja yleensä ikääntynyt haluaa asua omassa kodissaan mahdollisuuksien mukaan koko loppuelämänsä ajan (Tepponen 2009). Jatkuvat muutokset, kotihoidon asiakasmäärien kasvu ja ikääntyneiden toimintakyvyn muutokset aiheuttavat kuormittavuutta kotihoidon työntekijöille (Kröger ym. 2018).
Kotihoidon työntekijöiden kuorma kertyy monelta taholta
Kinnusen (2021) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidon työntekijöiden kokemuksia työn kuormittavuudesta ja löytää ratkaisuja kuormittavuuden vähentämiseen johtamisen keinoin. Laadullinen aineistokeruu toteutui pienen kunnan kotihoidon organisaatiossa työntekijöiden teemahaastatteluina. Tulosten mukaan kotihoidon työntekijät kokivat työssään kuormittavuutta.
Työn kuormittavuutta aiheuttavat tekijät jakaantuivat neljään luokkaan: johtamisesta, organisaatiosta, työntekijästä ja asiakkuuksista johtuviin kuormittavuustekijöihin.
Tilannetta voidaan helpottaa johtamisen keinoin
Työn kuormittavuutta voidaan vähentää kotihoidossa kehittämällä organisaation toimintaa ja lähijohtamista. Kuormittavuutta vähentäviä kehittämiskohteita ovat tulosten mukaan töiden uudelleen organisointi, lähijohtamisen, viestinnän, perehdytyksen ja työvuorosuunnittelun kehittäminen, palveluprosessien ja tehtävänkuvien selkeyttäminen, työvälineiden ja työtilojen toimivuuden huomiointi sekä koulutus.
Vuorovaikutus avainasemassa
Tutkimustulosten perusteella kotihoidontyön kuormittavuuden vähentäminen voi toteutua työntekijän ja lähijohtajan välisessä vuorovaikutuksessa. Työntekijällä on aina yksilön vastuu tehdä työtään terveellisesti ja turvallisesti. Johtamisen ja lähijohtamisen rooli on mahdollistaa työntekijöiden valinnat työn tekemiseen ja optimaaliseen työssä suoriutumiseen.
Molempien vastuulla on kehittää työntekijän ammattitaitoa, tuottavuutta ja palvelun laatua. Lähijohdon ja työntekijöiden avoin keskustelu voi mahdollistaa työn kuormittavuustekijöihin puuttumisen ja kuormittavuuden vähentymisen.
Kirjoittajat
Heini Kinnunen suoritti sairaanhoitaja (ylempi AMK) -tutkinnon huhtikuussa 2021. Hän työskentelee asiakasohjaajana asiakasohjaus Siirissä.
Päivi Huotari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana ja toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Kinnunen, H. 2021. Työn kuormittavuus kotihoidossa. Työntekijöiden kokemuksia työn kuormittavuudesta. Opinnäytetyö (ylempi AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 7.4.2021.] Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074367
Kröger, T., Van Aerschot, L. & Puthenparambil, J.M. 2018. Hoivatyö muutoksessa: Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto: YFI julkaisuja, 6. [Viitattu 7.4.2021.] Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8
Paljärvi, S. 2012. Muuttuva kotihoito: 15 vuoden seurantatutkimus Kuopion kotihoidon organisoinnista, sisällöstä ja laadusta. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. [Viitattu 7.4.2021.] Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0702-8
Kuva
Kuva 1. Pflueger, G. A. 2020. Unsplash. Photos for everyone. [Viitattu 7.4.2021.] Saatavissa https://unsplash.com/photos/TeWwYARfcM4
