Työelämä on murroksessa. (Sitra 2017, Valtioneuvosto 2018). Tulevaisuudesta emme varmuudella tiedä, mutta useat tehdyt selvitykset ennustavat, että tulevaisuudessa työmarkkinat ovat mitä suuremmassa määrin osaamisen tarjoajien yksi suuri markkinapaikka. On mahdollista, että tulevaisuuden työntekijät eivät työskentele enää vain yhdelle työnantajalle, vaan niin sanottu sopimustalous yleistyy. Yhdellä työntekijällä voi olla useita työsopimuksia oman osaamisen myymisestä eri yrityksille, instansseille tai itsenäisille projekteille. (TEM 2019).
Yhä useampi yritys työllistää ja kouluttaa työvoimaa omiin tarpeisiinsa. Pitkään työvoimapulasta kärsineet alat, kuten laitoshuolto-, ravintola- ja siivousala ovat kehittäneet omiin tarpeisiinsa hyödyllisiä ratkaisuja.
Toisaalta on myös aloja, joilla tutkintotodistukselle ei anneta niin suurta painoarvoa, vaan työnsaannin ratkaisee osaamisen taso ja tekijän sisäinen motivaatio jatkuvaan taitojen kehittämiseen. Tästä hyvinä esimerkkeinä toimivat ohjelmointi- ja tietotekniikan alat.
Monta tapaa tunnistaa osaamista
Osaamisen työelämälähtöinen tunnistaminen ammatillisessa koulutuksessa tai yksittäisen yrityksen alakohtainen koulutus eivät kuitenkaan yksistään riitä. Tarvitaan mekanismeja myös ei-tutkintoon-tähtäävän osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi ja itse osaamisen arvostamiseksi.
Lisäksi tarvitaan laaja kirjo eritasoista, sekä lyhyt- että pidempikestoista, aikaisempaan osaamiseen tai kiinnostukseen pohjautuvaa korkeakoulutasoista koulutusta. Monilla työelämään haluavilla työskentelymotivaatio on huomattavasti suurempi kuin opiskelumotivaatio. Työelämässä saadut kokemukset omasta kyvykkyydestä ja osaamisesta sekä kasvanut ymmärrys omista kehittämisen paikoista voivat kuitenkin herättää opiskelumotivaation.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yhteydessä puhutaan usein validaatiosta eli on pystyttävä arvioimaan, kuinka hyvin henkilön osaaminen oikeasti vastaa työelämän tarpeita ja formaalin opiskelun sisältöjä. Keskeistä mallissa on se, että ensin henkilölle annetaan mahdollisuus päästä työelämään näyttämään oma osaaminen ja toisaalta myös huomaamaan osaamisen mahdolliset puutteet ja kehittämisen paikat. Korkeakouluissa suoritetut avoimet opinnot tai muut kurssit voivat olla juuri se palikka, joka auttaa henkilöä kehittymään työelämässä.
Ydin tässä ajattelussa on moninaisen osaamisen laaja-alainen tunnistaminen ja tunnustaminen. Se, että kyvykkyydet arvioidaan ja että osaamisen saa hyödynnettyä työelämässä tasavertaisesti. Aikaisemman osaamisen tunnustaminen ja työelämään mukaan pääseminen motivoi kehittämään omaa osaamista edelleen – esimerkiksi korkeakouluopintojen parissa.
Osaamisen näkyväksi tekemiseen tarvitaan useita väyliä. Miestämö – hybridillä työelämään -hankkeessa rakennetaan miesten työllistymisen tueksi hybriditoimintaympäristö muun muassa verkkoon, jossa harjoitellaan ja tehdään omaa osaamista näkyväksi sekä tunnistetaan mahdollisuuksia opiskelun aloittamiseksi.
Miesten työllisyys tai työttömyys ovat voimakkaasti suhdanneriippuvaisia. (TEM 2019). Osaamisen näkyväksi tekemisen lisäksi miehet tarvitsevat tukea nopeasti muuttuvassa työelämässä ja työelämäpalveluissa esimerkiksi etäiseksi koetun viranomaistyöskentelyn ja -kielen vuoksi. Naiset hakeutuvat miehiä aktiivisemmin itse työvoimapalveluihin ja tulevat valituiksi erilaisiin toimenpiteisiin. (TEM 2019).
Työvoimapalveluihin pääsy onkin tärkeä tasa-arvokysymys miesten kannalta. (THL 2021). Matalan kynnyksen toimintatapa ja helppo lähestyttävyys voivat olla tarpeellisia tukimuotoja miehille.
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja työskentelee projektipäällikkönä Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Miestämö – hybridillä työelämään –hankkeessa, jossa luodaan miehille uusia työllistymisen mahdollisuuksia sekä tuotetaan mieserityistä tietoa työllisyyden parissa työskenteleville ammattilaisille. Hankkeen toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueella sekä verkossa.
Lähteet
Sitra 2017. Työn ja toimeentulon arvoitus. Sitra. Artikkeli julkaistu 4.5.2017. [Viitattu 16.3.2021] Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/trendi-tyon-ja-toimeentulon-arvoitus/
Valtioneuvosto 2018. Selvitys: Työelämän murros edellyttää pitkän aikavälin ratkaisuja. Valtioneuvosto, 5.4.2018. [Viitattu 16.3.2021] Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/10616/selvitys-tyoelaman-murros-edellyttaa-pitkan-aikavalin-ratkaisuja
TEM 2019. Työelämä Work up – tulevaisuuden työ. Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM-oppaat ja muut julkaisut 3/2019. [Viitattu 16.3.2021] Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161299/TEM_oppaat_3_2018_WorkUp_Tulevaisuuden_tyo_22012019_Web.pdf
TEM 2019. Työllisyysaste-erot pohjoismaissa ja eräitä taustatekijöitä niille. TEM-analyyseja 91/2019. [Viitattu 9.4.2021] Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161573/Ty%C3%B6llisyysaste-erot%20Pohjoismaissa%20ja%20er%C3%A4it%C3%A4%20taustatekij%C3%B6it%C3%A4%20niille_.pdf
THL. Sukupuolten tasa-arvo. [Viitattu 9.4.2021] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/palvelut-ja-sukupuoli
Kuva
Kuva 1. Geralt, 2015. Geralt / Pixabay. Liikennemerkki-town-kyltti-menestys-798176. [Viitattu 16.3.2021] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/liikennemerkki-town-kyltti-menestys-798176/
