Kesäkuun alussa järjestettiin kotimaiset korkeakoulupedagogiikan päivät Pedaforum 2024. Siellä esiteltiin LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettu digitaalisen palvelumuotoilun opetuskokeilu (YAMK), joka toteutettiin työelämälähtöisesti tuottamalla hyvinvointialueelle arvokasta tietoa oman kehittämistyön täydennykseksi (ks. Malin 2024; Malin ym. 2024). Pedaforumin työryhmässä käydyt keskustelut suuntaavat huomion siihen, millaista osaamista opettaja tarvitsee työelämälähtöisen opetuksen toteuttamiseen.
Työelämälähtöisen opetuksen kompetensseja
Yhden opintojakson aikana toteutettu opetuskokeilu perustui työelämäpedagogiikan (Virtanen ym. 2020) ja digipedagogiikan (Koehler & Mishra 2009) soveltamiseen. Opiskelijat ratkaisivat ryhmissä palvelumuotoilun keinoilla työelämän asettamia kehittämistehtäviä, jotka liittyivät digitaalisten terveyspalveluiden kehittämiseen osana Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden ja kuntoutuksen toimialan toimintaa (ks. Malin ym. 2024).
Kehittäminen on tärkeä osa valmistuvan YAMK-opiskelijan kompetensseja. Arenen suosituksissa se näyttäytyy yhteisiä kompetensseja leikkaavina toimintojen edistämisen, kehittämisen sekä ennakoinnin ja uuden tiedon tuottamisen tekoina työelämässä. Kyseessä on oppimaan oppimisen, työelämässä toimimisen, eettisyyden, kestävän kehityksen, kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden sekä ennakoivan kehittämisen kompetenssista. Varsinaisen työelämässä toimimisen kompetenssi ilmenee työelämän kehittämisen, johtamisen ja uudistamisen osaamisen muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. (Arene 2022.) Opetuskokeilun voidaan todeta tarjonneen opiskelijoille (YAMK) keskeistä työelämässä tarvittavaa osaamista.
Myös opettajalla tulisi olla vastaavia työelämäosaamisen, johtamisen sekä kehittämisen kompetensseja (ks. Arene 2022). Varhaiset digipedagogiikan kehittäjät ovat kiinnittäneet huomiota opettajan kompetensseihin sekä siihen, että asiasisällön lisäksi opettajilla tulisi olla myös pedagogista ja teknologista osaamista (ks. Koehler & Mishra 2009). Korkeakouluopettajien keskeisiksi kompetensseiksi on tunnistettu henkilökohtaisten taitojen, vuorovaikutusosaamisen sekä kulttuuriin ja etiikkaan liittyvän kompetenssin lisäksi varsinaista pedagogista osaamista. Tutkijat nimesivät sen opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyväksi kompetenssiksi, joka jakaantuu didaktisen, kommunikatiivisen ja digitaalisen osaamisen alaluokkiin. (Moreira ym. 2023.)
Sosiaalinen pääoma yhdistyy kompetensseihin
Opettajan sosiaalinen pääoma yhdistyy väistämättä kompetensseihin osana henkilökohtaista osaamista (ks. Whipple ym. 2015). Tässä kokeilussa opettajan aikaisempi pitkä työkokemus sote-palvelujen kehittämisestä makro-, meso- ja mikrotasoilla on rakentanut sosiaalista pääomaa. Sille pohjalle oli hyvä suunnitella menestyvää työelämälähtöistä opetusta.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin, lehtori, opettaa ja tutkii sote-palveluiden kehittämistä LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/
geralt. 2015. Competence, experience, flexibility. Pixabay. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/competence-experience-flexibility-940611/
Koehler, M. & Mishra, P. 2009. What is Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK)? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9(1), 60-70. Waynesville, NC USA: Society for Information Technology & Teacher Education. https://www.learntechlib.org/primary/p/29544/
Malin, A-T. 2024. Arvoa kaikille? Tapaustutkimus digitaalisten palvelujen muotoilun opetuksen työelämälähtöisestä toteutuksesta. Vertaisarvioitu abstrakti hyväksytty esitettäväksi Pedaforum 2024:ssa. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://www.hamk.fi/korkeakoulupedagogiikan-paivat-2024/
Malin, A-T., Poikala, A., Ahvenainen, N., Kettunen, R. & Teräsheimo, S. 2024. Hyvinvointialueelle digitaalisten palveluiden muotoilua opiskelijavoimin. LAB Pro. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointialueelle-digitaalisten-palveluiden-muotoilua-opiskelijavoimin/
Moreira, M., Arcas, B. R., Sánchez, T. G., García, R. B., Melero, M. R., Cunha, N. B., Viana, M. A. & Almeida, M. 2023. Teachers’ pedagogical competences in higher education: A systematic literature review. Journal of University Teaching & Learning Practice, 20(1), 90-123. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.53761/1.20.01.07
Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, P. 2020. Työelämäpedagogiikka käsitteenä ja tutkimuskohteena. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin, & P. Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 45–49. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4
Whipple, J. M., Wiedmer, R. & Boyer, K. K. 2015. A Dyadic Investigation of Collaborative Competence, Social Capital, and Performance in Buyer–Supplier Relationships. Journal of Supply Chain Management 51 (2), 3-21. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jscm.12071
