Globalisoituminen näkyy päivittäisessä työssä hoitoalalla. Terveydenhoitajat kohtaavat työssään jatkuvasti erilaisia ihmisiä ja maahanmuuttajien osuus on kasvanut huimasti 2000-luvulla. Vuonna 2020 Suomen väestöstä 8 % oli ulkomaalaistaustaisia. (THL 2022.)
Jatkuvassa muutoksessa oleva maailmantilanne haastaa myös hoitoalan koulutusta. Opetukselta vaaditaan ajankohtaisuutta ja tulevilta hoitoalan ammattilaisilta odotetaan taitoja kohdata maahanmuuttajia asiantuntevasti ja kunnioittavasti. Terveydenhoitajakoulutuksen tarjoama tietotaito ei aina riitä vastaamaan työelämässä vaadittaviin osaamistarpeisiin. Niin yksilö- kuin yhteisötasoisesti tarvitaan muutoskyvykkyyttä, resilienssiä, joka kasvaa ja vahvistuu arjen kohtaamisissa ja tilanteissa (Lipponen 2020); näin on myös hoitoalalla. Näiden tarpeiden perusteella terveydenhoitajaopiskelijat tuottivat kehittämistehtävänään oppimateriaalia maahanmuuttajien kohtaamisesta hyödynnettäväksi hoitoalan opetukseen.
Maahanmuuttajien terveyteen liittyviä haasteita
Maahanmuuttajien terveydentilassa ja siihen vaikuttavissa taustatekijöissä on havaittu eroja kantaväestöön verrattuna. Erityisesti turvapaikanhakijoiden terveydessä ja hyvinvoinnissa on havaittu suuria haasteita. (Skogberg ym. 2019.) Pakolaistaustaisten kokemus omasta terveydentilasta on FinMonik-tutkimuksen (Kuusio ym. 2019) mukaan huonompi myös muuhun maahanmuuttajaväestöön verrattuna. Suurin maahanmuuttajien terveyteen negatiivisesti vaikuttava tekijä on kokemus syrjinnästä. (Kuusio ym. 2019.)
Kohdatessaan vastaanotolla maahanmuuttajan hoitajan tulisi olla tietoinen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä eroista ja tarvittaessa osata huomioida asiakkaan terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Erilaiset käsitykset, opitut terveystottumukset ja terveydenhuollon käytänteet voivat luoda maahanmuuttajalle haasteita saada tarvitsemaansa apua terveyteensä.
Kielellinen osaaminen on tärkeää
Vieraskielisten asiakkaiden ja potilaiden kohtaamisen voidaan olettaa yhä yleistyvän hoitajien työssä. Asiakkaat kannattaa kuitenkin aina lähtökohtaisesti kohdata ensin suomen kielellä ja vaihtaa kieltä vasta tarvittaessa. Nimestä tai ulkonäöstä ei voi olettaa kielitaitoa (Eisen ym. 2022). Hoitajien on tärkeää osata käyttää tulkkauspalveluita ja toimia tarvittaessa työssään englannin kielellä.
Tulkkia käytettäessä on aina oltava virallinen tulkki, ei esimerkiksi asiakkaan perheenjäsen. Tulkkauspalvelua pitäisi hyödyntää aina, kun asiakkaan kielitaito ei ole riittävä asioiden hoitoon. (THL 2022.) Terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan on tärkeä ymmärtää toisiaan hyvin, ja tulkkia kannattaa hyödyntää tarvittaessa rohkeasti, vaikka asiakas haluaisi ajatella oman kielitaitonsa olevan riittävä (Eisen ym. 2022). Asiakkaille jaettavaa materiaalia on hyvä olla saatavilla yleisimmillä Suomessa puhuttavilla vierailla kielillä
Venla Riikkula ja Eveliina Simola ovat pian valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Eisen, E. & Ismail, M. 2022. Muunkielinen potilas vastaanotolla – kuinka toimin? Lääkärilehti. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/lehdet/18-2022/muunkielinen-potilas-vastaanotolla-kuinka-toimin/
Kuusio, H., Seppänen, H., Jokela, S. & Somersalo, L. (toim.) 2020. Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018‒2019. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139210/URN_ISBN_978-952-343-034-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Skogberg, N. ym. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138298/URN_ISBN_978-952-343-351-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL. 2022. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi
