Motivoiva keskustelu on hoitotyön vuorovaikutusmenetelmä, jota käytetään terveydenhuollossa laajasti erilaisten asiakasryhmien kanssa. Motivoivan keskustelun ytimessä on usko ja luottamus potilaaseen, potilaan itsemääräämisoikeus sekä tasaveroinen yhteistyö (Anglé 2020).
LAB-ammattikorkeakoulussa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatussa suomenkielisessä koulutusohjelmassa motivoivaa keskustelua opetetaan hoitotyön opettajien ja suomen kielen opettajien yhteistyönä Hoitotyön suullinen viestintä ja ohjaaminen -opintojaksolla. Tavoitteena on, että valmistuvat kakkoskieliset sairaanhoitajat osaavat soveltaa motivoivan keskustelun periaatteita erilaisissa asiakastapaamisissa, joiden tavoitteena on asiakkaan sitouttaminen omahoitoon.
Avoimia kysymyksiä suljettujen sijaan
Motivoivan keskustelun perusperiaate on avointen kysymysten käyttäminen. Avointen kysymysten tarkoituksena on saada asiakas ajattelemaan käsiteltävää asiaa, selvittää hänen mielipiteensä ja ajatuksensa sekä motivoida asiakasta sitoutumaan omahoitoon esimerkiksi elintapoja muuttamalla. (Järvinen 2020.)
Kielellisestä näkökulmasta avoimet kysymykset ovat usein kysymyssanakysymyksiä tai pyyntöjä: “Miltä sinusta tuntuu tämä ajatus?” tai “Kertoisitko aiheesta lisää?” Opintojaksolla opetellaan motivoivaan keskusteluun sopivia kysymyksiä kielen rakenteiden näkökulmasta sekä harjoitellaan niitä erilaisissa simuloiduissa hoitotyön tilanteissa sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Heijastavaa kuuntelua
Heijastava kuuntelu on aktiivisen ja valikoivan kuuntelemisen tapa, jossa ammattihenkilö pyrkii tunnistamaan ja vahvistamaan asiakkaan omia vahvuuksia sekä lisäämään asiakkaan motivaatiota. Keskustelusta tekemiensä nostojen ja yhteenvetojen avulla ammattihenkilö kokoaa keskeiset asiat yhteen ja osoittaa asiakkaalle kuunnelleensa ja ymmärtäneensä. Tarkentavilla kysymyksillä saadaan lisätietoa sekä voidaan varmistaa yhteinen ymmärrys. (Järvinen 2020.)
Heijastava kuuntelu antaa asiakkaalle kuulluksi tulemisen kokemuksen. Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen taas vaikuttaa paitsi positiiviseen asiakaskokemukseen myös asiakastapaamisen tuloksellisuuteen. Jos asiakas kokee tulleensa kuulluksi, hänen ei tarvitse varata uutta aikaa, ja asiakaskäyntien määrä vähenee. (Ks. esim. Weiste 2019.)
Opintojaksolla opiskelijoita ohjataan tekemään muistiinpanoja asiakkaan puheesta. Muistiinpanot auttavat muistamaan, mitä asiakas sanoi ja helpottavat tarkentavien kysymysten esittämistä esimerkiksi kohdista, joissa on kielen vuoksi jotain epäselvää.
Huomio asian ytimeen
Harjoittelemalla kuuntelua erilaisissa ohjaustilanteissa opiskelijat oppivat suuntaamaan huomionsa ydinasioihin, eivätkä jää pelkästään pohtimaan puhetilanteessa itselleen uusia sanoja. Kielellisestä näkökulmasta asiakkaan vahvuuksien esille nostaminen tai yhteenvetojen tekeminen ilman muistiinpanoja voisi olla kakkoskieliselle sairaanhoitajalle haastavaa.
Motivoiva keskustelu on vuorovaikutuksen menetelmänä antoisa, mutta haastava eri tavalla puhuvien moninaisten asiakasryhmien ja monenlaisten hoitotyön tilanteiden vuoksi. Tämän vuoksi sitä harjoitellaankin sekä teoriaopintojen yhteydessä että sitä seuraavissa työharjoitteluissa todellisissa asiakastilanteissa.
Kirjoittajat
Heidi Häll on hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän opettaa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoidon opiskelijoille suunnatussa koulutusohjelmassa LABissa.
Ruusa Einiö on viestinnän ja suomen kielen lehtori. Hän opettaa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoidon opiskelijoille suunnatussa koulutusohjelmassa LABissa.
Lähteet
Anglé, S. 2020. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix02726
Järvinen, M. 2020. Motivoiva haastattelu. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix02726
Weiste, E. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat – muuttuvatko asiakkaiden osallistumisen mahdollisuudet? Työterveyslaitos. Blogi. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-palvelut-digitalisoituvat-muuttuvatko-asiakkaiden-osallistumisen
