Strategian tavoitteet voidaan saavuttaa, kun henkilöstön osaaminen on hyvällä tasolla ja he ovat motivoituneita, sitoutuneita ja työkykyisiä. Henkilöstötuottavuuden johtaminen on avain muutosten toteuttamiseen. (Aura 2017.) Mitattavuus ja oikeiden mittareiden valinta, on tärkeä osa organisaation kehittymistä. Tuloksia hyödynnetään yrityksen strategiassa ja kyselyt antavat suuntaa siitä, miten henkilöstö kokee asioita (Aura & Ahonen 2016, 132). Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme ja niillä on tutkitusti suuri vaikutus tiimien toimivuuteen ja suorituskykyyn. Hyvä tunneilmasto luo yritykselle kilpailuetua, jota on mahdotonta kopioida, koska se on keskeinen osa yrityksen dna:ta. (Kankaanpää ym. 2020, 16.)
Miten hyvinvointia mitataan monimuotoisissa työyhteisöissä?
Ihmisten välisissä eroissa, on helpompaa keskittyä mitattaviin asioihin, kuten sukupuoleen tai ikään. Kuitenkaan ne tekijät eivät kerro neurodiversiteetista eli siitä, miten yksilö ajattelee, oppii ja tekee töitä. Monimuotoisuus asettaa haasteita yrityksen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvinvoiva henkilöstö tuntee kuuluvansa isompaan kuvaan ja myös tuottavuus kasvaa. (Sathyan 2020.)
Yritys käyttää toimintansa tukena liiketoiminnallisia mittareita, joiden informaatio perustuu euromääräiseen tulokseen. Tuottavuus ei rakennu vain euroista, vaan myös aineettomista tekijöistä, kuten työhyvinvoinnin tasosta. Laajempi kehittämistarve saadaan esille syvällisemmän analyysin kautta ja apuna voidaan käyttää työelämänlaadunindeksiä. Työelämänlaadunkäsite (Quality of Working Life, QWL) muodostuu henkilöstön työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vaikutuksesta. (Kesti 2010, 179 – 180.) QWL rakentuu itsearvostustekijöistä: fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja identiteetistä ja päämääristä ja luovuudesta. (Kesti 2017, 8).
Työyhteisön hyvinvoinnin ytimessä esimiestyön ja työn imun parantuminen
Innostava esimies kannustaa työntekijöitään ja tueksi tarvitaan vankkaa itsensä johtamista, joka on jatkuvaa uuden oppimista ja vanhasta poisoppimista, mutta erityisesti vastuun ottamista itsestä ja toisista. (Salmimies 2008, 21.) Esimiesten toiminta vaikuttaa olennaisesti myös työn imun kokemukseen. Jos tiimit kokevat, että toiminta on tasa-arvoista, yleinen tasapaino lisääntyy. Molemmin puolinen palaute ja tasapuolinen perehdytys auttavat esimiestyön kokemuksessa. (Härkönen 2020.)
Itsearvostustekijöistä erityisesti päämäärät ja luovuustekijät vaikuttavat suorituskykyyn. Suorituskyvyn kasvattamiseksi tarvitaan keinoja henkilöstön jaksamiseen ja yksilöllisen osaamisen tukemiseen. Osaamisen monipuolinen kehittäminen edesauttaa työntekijän yritykseen sitoutumista. Kun yksilö kokee työn imua, myöskään vaativat tilanteet eivät tuota ahdistusta. Työntekijä on halukkaampi uudistamaan työtään, kun lähtötilanne on positiivinen: halutaan yhdessä panostaa kohti parempaa tulevaisuuden työyhteisöä ja organisaatioon sitoutumista. (Hakanen ym. 2015, 8.)
Kirjoittajat
Heidi Härkönen valmistunut tradenomiksi (YAMK) uudistava johtaminen -koulutusohjelmasta LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2020.
Kristiina Meltovaara toimii liiketoiminnan yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Aura, O. 2017. Kuntamarkkinat. Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin. [Viitattu 28.8.2020]. Saatavissa: https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/aura_alustus_13092017.pdf
Aura, O. j& Ahonen, G. 2016 Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Liettua: BALTO print.
Hakanen, J., Koskensalmi, S., Pahkin, K. & Seppälä, P. 2015. Esimies – Inpistä! Esimiehelle työkirja. Helsinki: Kopio Niini Oy.
Härkönen, H. 2020. Työelämänlaadun mittaus henkilöstötuottavuuden johtamisessa: Case Sympa Oy. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, uudistava johtaminen. [Viitattu 15.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325905
Kankaanpää, H., Leppänen, I. & Rantanen, J. 2020. Johda tunneilmastoa – Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Helsinki: Alma Talent. [Viitattu 5.10.2020]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/DAJBIXDTEB#kohta:Johda((20)tunneilmastoa/piste:t8/piste:t8
Kesti M. 2017. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus TTK. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. [Viitattu 28.9.2020]. Saatavissa: https://ttk.fi/files/6429/Tyosuojelun_taloudelliset_vaikutukset_27110.pdf
Kesti, M. 2010. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen. Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy
Salmimies, R. 2008. Onnistu itsesi johtamisessa. Alma Talent Oy. [Viitattu 5.10.2020]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/EAEBDXGTCF#/kohta:1/piste:b32
Sathyan, S.2020. Employee Well-Being: Embracing Conversations About Mental Health In Your Organizations. Forbes. [Viitattu 16.11.2020]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbesbusinessdevelopmentcouncil/2020/11/11/employee-well-being-embracing-conversations-about-mental-health-in-your-organizations/?sh=3150faa07817
