Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon sisältyvät työ ja sen mielekkyys, turvallisuus, hyvinvointi ja terveys. Tämä kokonaisuus vaikuttaa työssä jaksamiseen ja sitä kautta työn tuottavuus ja sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä vähenee. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.) Työhyvinvointiin vaikuttavat organisaatio, yksilö, yhteisö, työ ja johtaminen. Henkilöstön johtamisella voi olla tukeva tai heikentävä vaikutus. Hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa muun muassa työilmapiiriin ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä 2023.)
Työhyvinvoinnin johtaminen on kokonaisuus. Sen tärkeimpänä tehtävänä on luoda olosuhteet, joiden perusteella syntyy työhyvinvointia (Tarkkonen 2018, 111). Työhyvinvointi ei ole stabiili tila, ja sen johtaminen toimii osana organisaation tuottavuuden johtamista. Työhyvinvointia tulee johtaa systemaattisesti, jolloin strateginen suunnittelu, tavoitteiden asettaminen, toimenpiteet ja työhyvinvoinnin jatkuva arviointi on välttämätöntä. (Manka & Manka 2016; Rauramo 2008; Suonsivu 2014, 165–168.)
Juutin ja Vuorelan (2015, 199–201) mukaan työhyvinvoinnin huomioivassa johtamisessa työntekijän voimavarat tulevat käyttöön, asioista keskustellaan ja johtaminen on yhteistoimintaa. Esihenkilön tulee panostaa luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen ja huolehtia, että jokainen työyhteisön jäsen on tasavertainen. Työntekijöitä ja heidän osaamistaan tulee arvostaa niin esihenkilön kuin toisten työntekijöidenkin toimesta.
Kuinka kehittää työhyvinvoinnin johtamista?
Kaila (2023) selvitti opinnäytetyössään työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen keinoja. Näitä olivat riittävä ennakointi erilaisissa tilanteissa, vastavuoroinen kommunikointi henkilöstön kanssa sekä läpinäkyvästi toimiminen jokapäiväisessä arjessa. Ennakoinnin osalta tärkeäksi nousi yhteisten pelisääntöjen rakentaminen ja niiden tarvittava päivitys. Esihenkilön tulee tunnistaa työturvallisuusriskit ja huolehtia henkilöstön riittävästä osaamisesta. Moniammatillisessa työyhteisössä muiden ammattiryhmien saatavuus ja näiden vaikutus arkeen on tunnistettava.
Esihenkilön kommunikoinnin henkilöstön kanssa tulee olla vastavuoroista. Viestintätilanteissa tulee olla aidosti läsnä ja henkilöstölle tulee antaa kannustusta sekä tukea muuttuvissa työelämän tilanteissa.
Esihenkilön tulee suhtautua tasapuolisesti henkilöstöä kohtaan ja sallia erilaisuus sekä poikkeavat mielipiteet. Asioista tiedottamisen tulee olla mahdollisuuksien mukaan yhtäaikaista koko henkilöstölle. Esihenkilön tulee toimia läpinäkyvästi työssään, joka tarkoittaa muun muassa avoimia keskusteluja ja yhteisiä pelisääntöjä noudattavaa toimintaa. Esihenkilön tehtävänä on luoda henkilöstön kanssa tavoitteet yhteiselle toiminnalle ja arvioida niitä säännöllisesti. (Kaila 2023.)
Kirjoittajat
Reeta Kaila on ammatiltaan fysioterapeutti ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintoa integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina.
Lähteet
Juuti, P & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-kustannus. Juva: Bookwell oy.
Kaila, R. 2023. Työhyvinvoinnin johtaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Kuntoutuskeskuksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529482
Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.
Prostock-Studio. 2020. Kansainvälinen, yritystiimi. iStock. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/kansainv%C3%A4linen-yritystiimi-kokoaa-k%C3%A4si%C3%A4%C3%A4n-yhteisty%C3%B6ss%C3%A4-gm1201450045-344560157?utm_medium=organic&utm_source=google&utm_campaign=iptcurl
Rauramo, P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat. Viisi vaikuttavaa askelta. Helsinki: Edita Prima Oy.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Työhyvinvointi. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi
Suonsivu, K. 2014. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. EU: UNIpress.
Tarkkonen, J. 2018. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen. EU: UNIpress.
Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. 2023. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Tampereen yliopisto. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://www.tyohyvinvointi.fi/
