Hyvinvoiva henkilöstö lisää organisaation tuottavuutta, parempaa asiakastyytyväisyyttä ja innovatiivisuutta. Jotta työhyvinvointia voisi kehittää ennaltaehkäisevästi ja systemaattisesti, tulisi sitä mitata. Työhyvinvoinnin kokonaisuuden hallitseminen ja siihen aktiivinen panostaminen auttaa selviämään toimintaympäristön tuomista muutoksista. (Litchfield 2020.)
YAMK-opinnäytetyönä laadittiin kolmeen lappilaiseen kuntaan työhyvinvoinnin mittaamiseen liittyvät suunnitelmat, joiden avulla kunnat voivat tehdä mittauksia systemaattisesti (Kolehmainen 2022). Kunnissa oli todettu, että heidän on tarpeellista selkeyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä toisiinsa.
Kevan ennusteen mukaan kunta-aloilta eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana 180 000 henkilöä. Vanhuuseläköityminen on suurinta juuri Lapin alueella ja erityisesti pienissä kunnissa. (Keva 2021.) Tämä osoittaa osaltaan työhyvinvoinnin kehittämisen olevan ajankohtaista, jotta kunnissa on jatkossakin työntekijöitä ja jotta kunnat nähdään hyvinä ja vetovoimaisina työpaikkoina.
Johtaminen ja omat vaikutusmahdollisuudet tärkeitä työhyvinvoinnissa
Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hyvä johtaminen, työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, avoin vuorovaikutus, luottamus ja avoimuus päätöksenteossa.
Vincent-Höper & Stein (2019) osoittavat tutkimuksessaan, että johtamisella on keskeinen merkitys työhyvinvoinnin kokemukseen ja toteutumiseen. Kannustavalla ja innostavalla johtamisella, joka huomioi työntekijöiden tarpeet ja arvot, voidaan kasvattaa kokemusta työhyvinvoinnista. Johtamisen tulisi rakentua avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja hyvään vuorovaikutukseen. Selkeät tavoitteet, palautteen saaminen ja antaminen sekä työhön liittyvän tuen saaminen edesauttavat työhyvinvoinnin kehittymistä. (Vincent-Höper & Stein 2019.)
QWL ja tuotantofunktio
Työhyvinvointia voidaan mitata Marko Kestin kehittämällä työelämän laadun QWL-mittarilla ja henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla. QWL-mittaus – quality of working life ‒ kertoo organisaatiolle sen työelämän laadun indeksin. QWL-mittari ohjaa organisaatioita siinä, mitä osa-alueita työhyvinvoinnin osalta tulisi kehittää. Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio puolestaan osoittaa organisaatiolle sen, miten työhyvinvointiin satsatut panostukset näyttäytyvät talouden näkökulmasta katsottuna. (Kesti 2019a; Kesti 2019b; Saikkonen ym. 2021.)
Kolehmaisen (2022) laatiman suunnitelman mukaan kunnissa työhyvinvointia seurataan vuositasolla useamman kerran ja eri mittareilla. Vuosikello laadittiin alkamaan lokakuusta 2022. Suunnitelma sisältää QWL-kyselyn useita kertoja vuoden mittaan sekä säännölliset tulosten analysoinnit. Vuosikelloon on merkitty myös kehityskeskustelut sekä taloudellisten mittarien seurantaa. (Kolehmainen 2022, 55.)
Säännöllinen ja systemaattinen mittaaminen sekä tulosten analysointi tukevat kuntia tiedolla johtamisessa. Mittarit sisältyvät vuosikelloon, mikä tukee johtoa työhyvinvoinnin toimenpiteiden toteuttamisessa.
Työhyvinvoinnin mittareita koskeva suunnitelma tuo tullessaan kunnille varmasti ison muutoksen ja vaatii alussa paneutumista sekä työaikaa, mutta tuo tullessaan vaikuttavuutta työhyvinvointiin.
Kirjoittajat
Johanna Kolehmainen on LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -ryhmän YAMK-opiskelija.
Mari Kokkonen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Kesti, M. 2019a. Johtamisen tärkeimmät kaavat: Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio ja QWL-indeksi. Viitattu 15.8.2022. Saatavissa https://markokesti.wordpress.com/2019/08/22/johtamisen-tarkeimmat-kaavat-henkilostovoimavarojen-tuotantofunktio-ja-qwl-indeksi/
Kesti, M. 2019b. Johtamisen tärkein kaava: Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=3QCgdKgDxSw&t=336s
Keva. 2021. Joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Viitattu 22.8.201. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas-kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuraavan-kymmenen-vuoden-aikana/
Kolehmainen, J. 2022. Työhyvinvoinnin mittareiden kehittäminen kolmelle Tornionjokilaakson kunnalle. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082119549
Litchfield, P. 2020. Workplace wellbeing. Perspectives in public health. 141:1, 11–12. Saatavissa DOI: 10.1177/1757913920951388.
Saikkonen, S., Ruokoski, E., Kesti, M. & Mälkki, K. 2021. OPAS henkilöstötuottavuuden kehittämiseksi. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 19. Viitattu 29.9.2021. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/495430/LAB_2021_19.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Tumisu. 2018. Tiimi, rakennus, tehdä työtä, tiimityö. Pixabay. Viitattu 22.8.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-rakennus-tehd%c3%a4-ty%c3%b6t%c3%a4-tiimity%c3%b6-3639693/
Vincent-Höper, S. & Stein, M. 2019. The Role of Leaders in Designing Employees’ Work Characteristics: Validation of the Health- and Development-Promoting Leadership Behavior Questionnaire. Front. Psychol. 10:1049. Viitattu 18.7.2022. Saatavissa doi: 10.3389/fpsyg.2019.01049
