Vietämme merkittävän osan elinajastamme töissä. Jos emme voi siellä hyvin, on syytä pohtia, millä tavoin voisimme parantaa hyvinvointiamme. Joskus se tarkoittaa työpaikan vaihtoa. Onneksi monet organisaatiot ovat ymmärtäneet, että pitääkseen kiinni työntekijöistään niiden tulee panostaa etenkin työhyvinvointiin.
Työhyvinvoinnin kehittäminen voi parhaimmillaan maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Kehittämistoimenpiteillä ja panostuksilla on vaikutusta työn tuottavuuteen sekä organisaation kilpailukykyyn ja maineeseen. Myös työntekijöiden motivaatio, tyytyväisyys ja työn laatu yleensä paranevat ja vaihtuvuus vähenee. Taloudellista hyötyä on kuitenkin vaikea laskea tarkasti, mikä usein vaikeuttaa investointipäätöksiä. (Kauhanen 2016, 17–18.)
Työntekijän ja työnantajan vuorovaikutuksesta syntyviä ajatuksia ja tunteita työntekijässä kutsutaan työntekijäkokemukseksi (Huhta & Myllyntaus 2021, 38). Työntekijäkokemuksen muodostumisessa keskeistä on työhyvinvointi ja työtyytyväisyys. Kun työntekijä kokee työnantajan aidosti välittävän hänen tarpeistaan, sitoutuu hän yleensä työhönsä. (Huhta & Myllyntaus 2021, 121–122.) Työntekijäkokemus vaikuttaa myös organisaation työnantajabrändiin ja vaikuttaa siten organisaation mahdollisuuksiin kilpailla parhaista työntekijöistä.
Vuorotyö erityishaasteena
Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen (2023) mukaan vuorotyötä tekevillä on muita korkeampi työkyvyttömyyden riski. Vuorotyö vaikuttaa työntekijän terveyteen ja haastaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Vuorotyötä tekevien työkyvyn edistämisessä on tärkeää kehittää kaikkia työkyvyn osa-alueita. Yksittäiset toimet eivät siis välttämättä riitä, vaan työkykyä on tuettava kokonaisvaltaisesti.
Remes (2023, 1–4, 29) selvitti työhyvinvointia kahdella 24/7-huoltoasemalla. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin työhyvinvoinnin ja työkyvyn käsitteitä sekä työhyvinvoinnin kartoittamista ja kehittämistä organisaatioissa. Tiedonkeruussa käytettiin työntekijöille suunnattua työhyvinvointikyselyä.
Remeksen (2023, 24, 27) huomioiden mukaan kolmivuorotyötä tekevät työntekijät pystyivät sovittamaan työn ja muun elämän yhteen hieman huonommin kuin muut ja voivat yleisestikin hieman muita huonommin, mikä sopii yhteen Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen tulosten kanssa.
Haaste voidaan kääntää mahdollisuudeksi: vuorotöitä tekevillä organisaatioilla on erityinen tilaisuus pärjätä kilpailussa muiden organisaatioiden kanssa panostamalla työhyvinvointiin ja tarjoamalla sitä kautta muita yrityksiä parempi työntekijäkokemus.
Kirjoittajat
Kirsi Remes on valmistumassa restonomiksi LAB-ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutuksesta syksyllä 2023.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Helsinki: Alma Talent.
Ilmarinen & Työterveyslaitos. 2023. Tutkimus: Vuorotyö haastaa terveyttä – työkykyä tuettava monin keinoin. Tiedote. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2023/tutkimus-vuorotyo-haastaa-terveytta/
Kauhanen, J. 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Helsinki: Kauppakamari.
Remes, K. 2023. Työhyvinvointi huoltoasemilla. Case: Falkoil Oy, kaksi 24/7-huoltoasemaa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628722
StartupStockPhotos. 2015. Startup-meeting-brainstorming. Pixabay. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/photos/startup-meeting-brainstorming-594090/
