Aurinkoisena kevätpäivänä LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön tiimi kokoontui Hollolaan Siikaniemen kodalle pilotoimaan Stimilon-yrityksen (Työ)hyvinvointia luonnosta -palvelua. Pilotointi toteutettiin osana Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanketta, jossa innovoidaan yritysten kanssa uusia luontolähtöisiä palveluja perustuen asiakkaiden tarpeisiin sekä luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä koskevaan tutkimustietoon.
Luonnon myönteisistä vaikutuksista psyykkiseen, kognitiiviseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiimme on yhä enemmän tutkimusnäyttöä (esim. Hartig ym. 2014). Luonnolla onkin todettu olevan huomattava potentiaali kansanterveyden edistämisessä ja terveydenhuollon kustannussäästöjen saavuttamisessa (Tyrväinen ym. 2024).
Luonnossa oleskelu ja liikkuminen kohentavat mielialaa, elvyttävät stressistä sekä parantavat tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja suoriutumista haastavista tehtävistä (Bratman ym. 2015; MacMahan & Estes 2015). Rauhoittumisen ja rentoutumisen vaikutukset näkyvät myös fysiologisesti esimerkiksi sydämen sykkeen, verenpaineen ja stressihormoni kortisolin laskuna (Park ym. 2010).
Luonto osana työhyvinvointia
Luontolähtöiset interventiot voivat tehokkaasti lisätä työhyvinvointia (Gritzka ym. 2020). Luonto tukee työstä palautumista (de Bloom ym. 2017) ja työhön liittyvää psykologista prosessointia (Salonen ym. 2018). Tavanomaisesta työympäristöstä irtautuminen ja moniaistinen luonnon kokeminen antavat aivoille uusia virikkeitä ja tilaa luovuudelle. Uusia ideoita voi herätä, kun mieli saa vaeltaa vapaasti (Plambech & Konijnendijk van den Bosch 2015).
Yhteisten luontoaktiviteettien on todettu edistävän sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (Arbuthnott 2023). Kun siirrytään tavanomaisen työympäristön ulkopuolelle, työkavereihin tutustuminen saattaa sujua helpommin ja työyhteisön vakiintuneet roolit muuttua (vrt. Puhakka 2025). Tämä edesauttaa yhteishengen ja työyhteisöön sitoutumisen vahvistumista.
Myös alkuvuonna 2026 käynnistyneessä kansallisessa Terveyttä luonnosta -ohjelmassa (2026–2035) kannustetaan työelämätoimijoita tukemaan työntekijöiden luontoaltistusta sekä kehittämään luontoläheisyyttä työympäristöissä ja työn tekemisen tavoissa (Halonen ym. 2026).
Ryhmäkeskusteluja ja rentoutumista
(Työ)hyvinvointia luonnosta -palvelun pilotoinnissa käytiin yrittäjä, työnohjaaja Helena Heinosen opastuksella pienryhmissä keskustelua työhön ja muuhun elämään liittyvistä teemoista. Keskustelun apuna käytettiin Suomen Ladun Matka mielen maisemiin -kysymyskortteja. Lopuksi nautittiin nokipannukahveista ja rentoutumishetkestä luonnon ääniä kuunnellen.
Osallistujien antama palaute auttaa yrittäjää kehittämään palvelua valmiiksi tuotteeksi markkinoille. Osallistujat kehuivat aktiviteettia hyväksi ja palvelun katsottiin olevan valmis myytäväksi. Palautteen perusteella aktiviteetti johdatti osallistujia tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan pintaa syvemmältä. Tunnelmaa pidettiin rauhallisena ja tiimipäivää luonnossa hyvänä ideana, sillä ihmiset ovat luonnossa rennompia.
Toisaalta palautteen mukaan luontoa voisi hyödyntää aktiviteetissa vielä enemmän, myös fyysistä aktiivisuutta voisi sisältyä mukaan ja keskustelujen tavoitteen voisi etukäteen sanoittaa ääneen. Tämänkaltaiseen palveluun tarvitaan mukaan ryhmäkohtaista räätälöintiä, ja yrittäjän kanssa olikin etukäteen keskusteltu pilottiin osallistuneesta tiimistä.
LAB-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston toteuttaman Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten liiketoimintaa lähi- ja kaupunkiympäristöissä Päijät-Hämeessä (LAB 2026). Yhdessä parinkymmenen pk-yrityksen kanssa konseptoidaan ja pilotoidaan uusia luontolähtöisiä tuotteita ja palveluja asiakaspalautetta keräten. Kaksivuotista hanketta (2024–2026) rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.
Kirjoittaja:
Riikka Puhakka (dosentti, FT) työskentelee johtavana asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii projektipäällikkönä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa.
Lähteet
Arbuthnott, K. D. 2023. Nature exposure and social health: Prosocial behavior, social cohesion, and effect pathways. Journal of Environmental Psychology. Vol. 90, Article 102109. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102109
de Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Lilja, A., Geurts, S. & Kinnunen, U. 2017. Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Journal of Environmental Psychology. Vol 51, 14–30. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2017.03.006
Bratman, G. N., Daily, G. C., Levy, B. J. & Gross, J. J. 2015. The benefits of nature experience: Improved affect and cognition. Landscape and Urban Planning. Vol. 138, 41–50. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2015.02.005
Gritzka, S., MacIntyre, T. E., Dörfel, D., Baker-Blanc, J. L. & Calogiuri, G. 2020. The effects of workplace nature-based interventions on the mental health and well-being of employees: A systematic review. Frontiers in Psychiatry. Vol 11, 323. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyt.2020.00323
Halonen, J., Karvonen, A. M., Pasanen, T. & Salmela, A. 2026. Terveyttä luonnosta -ohjelma (2026–2035). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-640-0
Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. & Frumkin, H. 2014. Nature and health. Annual Review of Public Health. Vol 35, 207–228. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443
LAB. 2026. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Hanke. Viitattu 15.5.2026.Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta
McMahan, E. & Estes, D. 2015. The effect of contact with natural environments on positive and negative affect: A meta-analysis. The Journal of Positive Psychology. Vol. 10(6), 507–519. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17439760.2014.994224
Park, B. J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Kagawa, T. & Miyazaki, Y. 2010. The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere or forest bathing): Evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environmental Health and Preventive Medicine. Vol. 15, 18–26. Viitattu 20.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s12199-009-0086-9
Plambech, T. & Konijnendijk van den Bosch, C. C. 2015. The impact of nature on creativity – A study among Danish creative professionals. Urban Forestry & Urban Greening. Vol 14 (2), 255–263. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ufug.2015.02.006
Puhakka, R. 2025. Effects of an outdoor adventure on adolescents’ well-being and nature connection − A comparison with a drama workshop. Leisure Sciences. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/01490400.2025.2493833
Salonen, K., Hyvönen, K., Määttä, K., Feldt, T., Mauno, S. & Muotka J. 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja355. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7539-5
Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024a. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5
