LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetaan kyselyitä työhyvinvoinnista niin meille työntekijöille kuin ulkopuolisille yrityksille tilauskyselyinä. Joskus työntekijä ajattelee, että vastaaminen on turhaa ”kun mikään ei koskaan kuitenkaan muutu”. Omaa asennetta kannattaa kuitenkin pohtia uudemman kerran ja katsoa voisiko työhyvinvointikyselyyn vastaamisella ja omaa toimintaa muuttamalla vaikuttaa työpaikan asioihin.
Vastaamisen hyöty työntekijälle
Työolosuhteet ovat kaikkien työntekijöiden asia, ei vain johtoportaan. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työympäristö on turvallinen, johtaminen hyvää ja asianmukaista ja työntekijöiden kohtelu yhdenvertaista. Kuitenkin myös työntekijällä on vastuu ammatillisen osaamisensa ja työkyvyn ylläpidossa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.)
Yksilöinä me jokainen pidämme vähän eri asioista työssä ja työpaikassa. Työpaikan tulisi kuitenkin olla meille kaikille mukava paikka. Silloin tarvitaan laajaa näkemystä erilaisista mielipiteistä, joista voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, millainen on hyvä työympäristö kaikille työntekijöille.
Työhyvinvointikyselyn hyöty työnantajalle
Tyytyväinen työntekijä on tuottava työntekijä. Kysymällä työntekijöiltä mikä työssä ja työolosuhteissa on hyvää ja missä olisi vielä kehitettävää saadaan selville asioita mitkä voivat suoraan vaikuttaa työntekijän tuottavuuteen.
Ihmiset haluavat tulla kuulluksi. Usein työelämässä aikaa ei ole resursoitu tarpeeksi työhyvinvointikeskusteluille, joten ulkopuolisella teetetty työkysely on silloin hyvä vaihtoehto. Ulkopuolinen ammattilainen osaa asettaa kysymykset niin, että ne antavat rehellisiä vastauksia eivätkä johdattele mihinkään suuntaan. Usein nimettömänä annettu palaute on myös rehellisempää. Monista asioista on helpompaa antaa palautetta nimettömästi, esimerkiksi jos asia koskee omaa lähiesimiestä tai epätasa-arvoista kohtelua. Vastauksiin kannattaa lisätä kuitenkin myös sanallinen selitys, joka selventää vastaajan kokemusta. Työntekijöillä on usein kehitysehdotuksia, joista ei päästä selvyyteen pelkillä numeroarvioinneilla.
Työhyvinvoinnin seuraamisen hyödyt
Hyvinvoiva henkilöstö pystyy työskentelemään tehokkaasti ja oppimaan uutta sekä kehittymään. Ihmisen tulee saada riittävästi lepoa pystyäkseen toimimaan tehokkaasti ja oppimaan helposti. Jos työntekijä on väsynyt johtaa se helposti tuottavuuden alenemiseen, kasvavaan sairastumisen riskiin ja luovuuden katoamiseen (Viitala 2013, 212). Koska työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen vaikutus mm. tuottavuuteen voivat siihen hyvin suunnitellut investoinnit maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin (Työterveyslaitos 2021).
Nykyisessä maailmantilanteessa ja lisääntyneessä etätyöskentelyssä pienemmässäkään työyhteisössä ei välttämättä kohdata toisia niin usein, että työhyvinvoinnin ongelmia olisi mahdollista seurata työn ohella. Tästä syystä jokaisen yrityksen olisi panostettava työntekijöidensä työtyytyväisyyden tutkimiseen ja toimimiseen sen tulosten mukaisesti.
Kirjoittaja
Minna Tynkkynen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on ollut mukana tekemässä ja analysoimassa työtyytyväisyyden tilauskyselyitä yrityksille.
Lähteet
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Työhyvinvointi. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://stm.fi/tyohyvinvointi
Työterveyslaitos. 2021. Työhyvinvointi. [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
Viitala, R. 2013. Henkilöstöjohtaminen, Strateginen kilpailutekijä. 4. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Kuva
Kuva 1. Canva. 2021. Employee Wellbeing indicators. Saatavissa Canva.com -palvelun kuvapankissa.
