Osaamisen lisäämiseen tarvitaan monipuolisia oppimistilanteita. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että työntekijöille tulee oppimista ja osaamista lisääviä tilanteita työssään. (Juuti 2016, 68–69.) Työkiertoa voidaan käyttää yhtenä osaamisen kehittämisen keinona, sillä sen on osoitettu kehittävän työntekijän ammatillista osaamista (Viitala 2013; Sierla 2017; Vähäjylkkä 2015) ja työmotivaatiota sekä vahvistavan ammatti-identiteettiä (Miinalainen 2017).
Iljin-Kaasisen (2022) opinnäytetyössä selvitettiin medisiinisillä ja operatiivisilla poliklinikoilla työskentelevien sairaanhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia työkierrosta.
Millaisena sairaanhoitajat kokevat työkierron?
Sairaanhoitajien mukaan työkierto on henkisesti palkitseva kokemus, joka tuo positiivista vaihtelua työhön. Työkierto syventää ja kasvattaa osallistujan asian-tuntijuutta, sillä oma näkökulma hoitotyöstä avartuu ja osaaminen kasvaa. Asiantuntijuuden kasvu ilmenee etenkin potilasohjaustaitojen sekä hoitopolkujen ymmärtämisessä. Työkierto vahvistaa myös kollegan arvostusta ja työyhteisön näkökulmasta koko työyhteisön yhteistä osaamista, kun työkierrossa hankittua uutta osaamista pystytään hyödyntämään omassa työyhteisössä työkierron päätyttyä. (Iljin-Kaasinen 2022.)
Työkierto ei ole sairaanhoitajille pelkästään positiivinen kokemus, vaan se voi olla myös henkisesti kuormittavaa. Henkistä kuormitusta aiheuttavat etenkin työkierron alkuvaiheessa epävarmuus oman osaamisen riittävyydestä ja pelko potilasturvallisuuden vaarantumisesta uudessa yksikössä varsinkin, jos vastuuta sälytetään alkuvaiheessa liikaa eikä perehdytyksestä ole huolehdittu riittävästi.
Hyvä suunnittelu on onnistuneen työkierron edellytys
Iljin-Kaasisen (2022) mukaan työkierron huolelliseen suunnitteluun tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Suunnittelun tulee olla työntekijälähtöistä, jolloin lähtökohtina ovat sairaanhoitajan omat osaamistarpeet, motivaatio ja halukkuus työkiertoon. Esihenkilön tulee paneutua suunnitteluun yhdessä työntekijän kanssa: esim. millaisia työkiertomahdollisuuksia on tarjolla, millaisia toiveita työntekijällä on, missä vaiheessa ja miten pitkän ajan työkierto kestää. Esihenkilön on myös tunnistettava, millaisia osaamistarpeita omassa työyhteisössä on ja rohkaistava ja kannustettava omaa henkilöstöä hakemaan kyseistä osaamista työkierron kautta.
Työkierron suunnittelussa on otettava huomioon sekä työkiertoon lähtevän työntekijän sijaistamisresurssi että kohdeyksikön riittävän pitkä perehdyttämisresurssi. Iljin-Kaasinen (2022) laati opinnäytetyössään työkierto-oppaan, joka ohjaa esihenkilöä ja työntekijää työkierron suunnittelussa, toteutuksen aikaisen seurannassa sekä jälkiarvioinnissa. Organisaatioon on hyvä luoda työkierrolle yhtenäiset käytänteet ja toimintamallit, jotta jokaisella on mahdollisuus onnistuneeseen työkiertoon.
Kirjoittajat
Veera Iljin-Kaasinen, sairaanhoitaja, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Hän on erityisen kiinnostunut työntekijän näkökulman esille tuomisesta.
Pirjo Vaittinen (TtT) toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön yliopettajana. Hänen kiinnostuksensa kohteita ovat työyhteisöjen johtaminen ja kehittäminen sekä työyhteisösovittelu.
Lähteet
Cromaconseptovisual. 2022. Lääkäri, sairaala, terveys. Pixabay. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/l%c3%a4%c3%a4k%c3%a4ri-sairaala-terveys-5187731/
Iljin-Kaasinen, V. 2022. Sairaanhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia työkierrosta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/749199/Iljin-Kaasinen_Veera.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Juuti, P. 2016. Johtamisen kehittäminen. Ps-kustannus. Juva.
Miinalainen, R. 2017. Hoitohenkilöstön työkierto ja ammatillinen osaaminen sairaalassa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/17838/urn_nbn_fi_uef-20170189.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
Objio, SJ. 2020. Covid-19, face mask. Unsplash. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/8hHxO3iYuU0
Sierla, M. 2017. Työkierrossa olleiden sairaanhoitajien kokemuksia työkierrosta. Yamk- opinnäytetyö. Metropolia-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 13.5.2022 Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134914/Sierla_Meri.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Viitala, R. 2013. Henkilöstöjohtaminen Strateginen kilpailutekijä. 4. uudistettu painos. Edita: Helsinki.
Vähäjylkkä, A. 2015. Työkierto osaamisen johtamisen prosessissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, hallintotieteen ala. Viitattu 13.5.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96838/GRADU-1427193311.pdf?sequence=1&isAllowed=y
