Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tuoreet luvut (Henttu & Paananen 2023) maalaavat synkkää kuvaa Etelä-Karjalasta. Työttömyys on lisääntynyt 7 %:lla viime vuodesta, mikä näkyy etenkin nuorten kohdalla. Työttömyys on noussut alle 20-vuotiaiden keskuudessa 29 %, alle 25-vuotiaiden keskuudessa 17 % ja alle 30-vuotiaiden keskuudessa 13 %. Lomautusten määrä on noussut huimat 127 %.
Työttömyyden lisäksi Etelä-Karjalaa haastaa vähenevä ja vanheneva väestö. Etelä-Karjalassa oli 2021 määrällisesti maan suurin väestötappio, 639 henkeä. Se selittyy vähäisen syntyvyyden lisäksi muuttotappiolla, joka oli Etelä-Karjalassa suhteellisesti koko maan suurinta, 178 henkeä, eli 1,4 promillea väestöstä. Eniten väkeä on muuttanut Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Ahvenanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. (Tilastokeskus 2021.)
Syitä muuttamisen takana on monia, mutta siihen vaikuttanee työikäisillä Etelä-Karjalan selkeästi maan keskivertoa korkeampi työttömyysaste ja supistunut työpaikkojen määrä sekä nuorilla opiskelemaan muuttaminen. Kaikille ei löydy kiinnostavia aloja tai riitä opiskelupaikkoja. Tämä näkyy korostuneesti maaseudulla, sillä siellä koulupolku katkeaa joko yläasteeseen tai lukioon. Lappeenranta koulutuskeskittymänä on hyötynyt tästä ja se on näkynyt väkiluvun loivempana laskuna, mutta myös sen väkiluvun ennustetaan supistuvan voimakkaasti vuosien 2018–2040 välillä (Ruokonen ym. 2020).
Uutta toivoa digitaalisista ratkaisuista
Murrosvaiheen keskellä eläminen ja menestyminen vaatii rohkeaa uudelleenajattelua. Työn ja opiskelun digitaalinen murros tulisi nähdä yhä suurempana mahdollisuutena pitää väestö omalla paikkakunnalla. Digitaalisuuden hyödyntäminen mahdollistaisi maaseudulla asuvien kouluttautumisen verkon välityksellä, ja töitä tehdään koko ajan enemmän etänä. Muutos näkyy myös LAB-ammattikorkeakoulun laajassa monimuoto-opiskelun tarjonnassa (LAB 2023a). Tämä laajentaa maaseudulla asuvien tulevaisuudenkuvia merkittävästi, eikä edessä ole pakollinen muutto opiskelemaan jo nuoruudessa.
Maaseudun kuntien ja pienten kaupunkien kannattaisi nähdä etätyöntekijät myös kohderyhmänä, jota houkutella muuttamaan. Konkreettiset panostukset etätyöntekijöiden viihtyvyyteen ja elämän helpottamiseksi toimisivat vetovoimatekijänä. Näitä voisivat olla ilmaiset etätyötilat, muuttorahat ja alennukset sekä nimetty aluekehittäjä, joka keskittyisi nimenomaan etätyöläisten tukemiseen ja houkuttelemiseen. Maaseudulla on toki jo valmiiksi paljon hyviä puolia, kuten halvemmat elinkustannukset, rauhallisempi elämäntahti ja kaunis luonto. Pitkät välimatkatkaan eivät ole niin turhauttavia kuin ruuhkissa jonottaminen. (ELY-keskus 2022.)
Työttömiä miehiä etsitään osallistujiksi
LAB-ammattikorkeakoulun Plan B – kohti uusia mahdollisuuksia -hanke etsii digitaalisten ratkaisujen kaltaisia uusia suuntia miehille, jotka ovat rakennemuutosten murroksessa vaarassa jäädä ilman työtä. Uusia aloja ja koulutusmahdollisuuksia tuovat alueelle oppilaitokset ja hankkeen yhteistyökumppanit; alueen kunnat ja yrittäjät. Hankkeeseen etsitään parhaillaan työttömiä miehiä osallistujiksi ensimmäisiin pilottiryhmiin (LAB 2023b).
Kirjoittaja
Antti Tykkyläinen toimii projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
ELY-keskus. 2022. Etä- ja monipaikkatyö maaseudun pelastajana. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://www.ely-keskus.fi/web/monipaikka/-/eta-ja-monipaikkatyo-maaseudun-pelastajana
Henttu, R. & Paananen, T. 2023. Osaavan työvoiman varmistaminen – tilastotietoa Kaakosta. Esitys Kaakkois-Suomen ELO-verkoston yhteistyöryhmien kokouksessa. 13.10.2023.
LAB. 2023a. Opiskele tutkinto työn ohessa. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/opiskelu-tyon-ohessa
LAB. 2023b. Plan B – Kohti uusia mahdollisuuksia. Hanke. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/planb
Mohamed_hassan. 2020. Hassan, M. Virtuaalinen oppiminen verkossa. Pixabay. Viitattu 21.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/virtuaalinen-oppiminen-verkossa-5550480/
Ruokonen, H., Soininvaara, I. & Antikainen, J. 2020. Etelä-Karjala 2040. Neljä vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://www.ekarjala.fi/wp-content/uploads/2020/11/Etela-Karjala_tulevaisuustarkastelu_2040_raportti__28.10.2020_FINAL.pdf
Tilastokeskus. 2021. Maahanmuuttojen määrä alkuvuonna vuosituhannen alhaisin Suomessa. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://www.tilastokeskus.fi/til/vamuu/2021/06/vamuu_2021_06_2021-07-22_tie_001_fi.html
