Kilpailun kiihtyessä työmarkkinoilla yritykset ovat alkaneet pohtia, kuinka saada houkuteltua palvelukseensa parhaat osaajat ja kuinka heidät saadaan pysymään talossa. Kilpailussa voittavat ne, joiden työnantajamielikuva puhuttelee työnhakijaa. Työpaikan valintaan vaikuttavat taloudellisten arvojen ohella enenevässä määrin myös muut henkiset ja käytännön edut. Työnhakijat haluavat tietää, millaista yrityksessä on työskennellä ja mitä sillä on tarjota. Lisäksi myös työnantajan ja työnhakijan arvomaailmojen tulee kohdata oikeanlaisen matchin syntymiseksi.
Työnantajamielikuva syntyy yrityksen sisältä
Yrityksen sisäinen työntekijäkokemus ja yrityskulttuuri ovat keskiössä, kun puhutaan työnantajamielikuvan rakentamisesta. Työnantajamielikuva perustuu tekoihin ja lupauksiin, jotka tapahtuvat yrityksen sisällä ja heijastuvat ulospäin. Tyytyväinen ja työssään viihtyvä työntekijä on paras käyntikortti yrityksestä ja positiivisen työnantajamielikuvan sanansaattaja, sillä työntekijän positiiviset kokemukset kantautuvat suositteluna yrityksestä ja ovat siten virallista viestintää vahvemmat. Vahva työnantajamielikuva lisää kiinnostusta yritystä kohtaan, helpottaa näin rekrytointia ja pienentää rekrytointikustannuksia (Huhta & Myllyntaus 2021).
Viestintää arjen teoista
Työnantajamielikuvan kehittäminen on pitkäjänteistä, systemaattista ja suunnitelmallista työtä. Se vaatii panostuksia sisäisen työntekijäkokemuksen kehittämisen lisäksi suunnitelmalliseen viestintään.
Työnantajamielikuvan kehittäminen on organisaatiostrategian toteuttamista tukevien strategisten valintojen tekemistä (Huhta & Myllyntaus 2021). Näillä valinnoilla määritellään työnantajabrändityön kohderyhmät, se mitä työllä tavoitellaan sekä varmistutaan, että työnantajalupaus on riittävän houkutteleva. Määrittelytyön jälkeen voidaan suunnitella konkreettiset viestinnän toimenpiteet, joilla työnantajamielikuvaa lähdetään rakentamaan.
Työntekijäkokemukseen panostamisen lisäksi sisäiseen viestintään satsaaminen kantaa hedelmää. Onnistunut sisäinen viestintä sitouttaa ja motivoi henkilöstä sekä tukee yrityksen strategisten tavoitteiden toteutumista vahvistaen yhteisöllisyyttä. Positiivinen kierre näkyy yrityksestä ulospäin vahvistaen muun muassa työnantajamielikuvaa. (Aava & Bang 2021.)
![[Alt-teksti: Piirroskuvassa on kymmeniä pieniä päitä, miehiä, naisia, erivärisiä henkilöitä, jotka kytkeytyvät toisiinsa ristiin rastiin linjoin ja pisteviivoin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/118_2022_Tyonantajamielikuvaa-rakennetaan-onnistuneella-viestinnalla-1024x646.png)
Koli (2022) ehdottaa työhyvinvoinnin toimenpiteiden nostamista aktiivisemmin näkyville yrityksen sisäisessä viestinnässä, jotta sekin kehittäisi osaltaan työntekijäkokemusta. Toinen sisäisen viestinnän kehityskohde avoimuuden lisäämiseksi on yrityksen liiketoimintojen johtoryhmän kokouksista henkilökunnalle tehdyt koosteet. Rekrytointiviestinnässä aiotaan laatia ja julkaista nykyisten työntekijöiden uratarinoita. Työntekijälähettiläät viestisivät valituissa sosiaalisen median kanavissa LinkedIn:ssä, Instagramissa ja Twitterissä ammattitaidostaan ja erityislaatuisesta työympäristöstään rakentaen positiivista kuvaa yhtiöstä työnantajana.
Työnantajabrändin rakentaminen ei ole irrallista yrityksen muusta brändityöstä. Työnantajabrändiä johdetaan niin kuin mitä tahansa brändiä noudattaen muun muassa yrityksen ydinviestejä ja äänensävyä (Huhta & Myllyntaus 2021). Hyvää työnantajamielikuvaa ei kehitetä päälle liimaten viestinnän tai markkinoinnin pikatempuilla, vaan sen rakentaminen vaatii sinnikästä työtä ja viestintää yrityksen arjen työstä.
Kirjoittajat
Eija Koli on LAB-ammattikorkeakoulusta helmikuussa 2022 valmistunut opiskelija liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen YAMK-koulutuksesta. Hän tutki opinnäytetyössään työnantajamielikuvaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä työnantajamielikuvan kehittämistä viestinnän keinoin.
Jaana Tanhuanpää työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Aava & Bang. 2021. Sisäinen viestintä ja yrityskulttuuri opas. Viitattu 5.2.2022. Saatavissa https://marketing.bang.fi/oppaat/sisainen-viestinta-yrityskulttuuri
GDJ. 2018. Johnson, G. Sosiaalinen media, yhteydet. Pixabay. Viitattu 5.2.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/sosiaalinen-media-yhteydet-3846597/
Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Alma Talent Oy.
Koli, E. 2022. Työnantajamielikuvan kehittäminen viestinnän keinoin. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenranta. Viitattu 2.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212706
