Työprosessien ja työntekijäkokemuksen kehittämistä voidaan verrata ratasten öljyämiseen – mitä paremmin tieto kulkee ja eri tekijät osallistuvat, sitä tehokkaammin edetään. Muotoiluajatteluun liittyvän ihmislähtöisen suunnittelun pohjalla on yksilöllisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen tarpeiden, haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen (Tikka & Gävert 2018). Työpaikoilla nämä tekijät vaikuttavat kaiken toiminnan taustalla. Organisaatiomuotoilulla tarkoitetaan työpaikan kulttuurin, rakenteiden ja työn tekemisen tapojen kehittämistä muotoilun menetelmin, jolloin sekä työhyvinvointi että tehokkuus kehittyvät (Tikka & Gävert 2018).
Työntekijäkokemusta pystytään parantamaan empaattisella johtamisella. Empaattinen johtaja ymmärtää, ettei positiivinen, kokonaisvaltainen työntekijäkokemus ole vain yksittäisten tekijöiden summa. Empatian avulla organisaatio pystyy vastaamaan myös uusiin haasteisiin paremmin auttamalla johtajia ymmärtämään työntekijöiden pelkoja ja huolia, jotka voivat liittyä esimerkiksi teknologiamuutoksiin tai uusiin työtapoihin. (Peart 2021; Lipska 2023.)
Empatiajohtamisen periaatteet
Empatia on yksi tärkeimmistä johtamistaidoista, jonka avulla voidaan luoda yhteistyötä, tehokkuutta ja hyvinvointia työpaikoilla. Empaattinen johtaja ymmärtää ja ottaa huomioon työntekijän tunteet, tarpeet ja persoonallisuuden sekä pyrkii luomaan positiivisia suhteita työpaikalla. Empatian myötä syntyy avoin ja turvallinen keskustelukulttuuri, jolloin hankalistakin asioista uskalletaan puhua ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Empaattinen johtaja kuuntelee aidosti, antaa rakentavaa palautetta ja kiitosta. (Brower 2021.)
Esihenkilöt ovat merkittävimmissä asemassa työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen ja hyvinvointiin. Empatia-johtamisen avulla luodaan merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita työntekijöihin, jolla on vaikutus / työntekijäkokemukseen. Työntekijäkokemus koostuu mm. palkkatasosta, työympäristöstä, työtehtävien mielekkyydestä, työyhteisöstä sekä työilmapiiristä. (Brower 2021.) On kuitenkin muistettava, että joskus empaattinen lähestymistapa tarvitsee fasilitointia.
Fasilitoimalla paremmaksi
Jotta organisaatiot pystyvät kehittämään työntekijäkokemusta, on työntekijöiden tultava kuulluksi ja ymmärretyksi. Empatia-ajattelu auttaa kehittämään onnistuneita vuorovaikutustaitoja sekä tapaa ymmärtää toisia paremmin ja päästä tarpeiden juurisyihin kiinni. Esimerkiksi kysely ei tiedonhankintamenetelmänä välttämättä riitä luomaan empaattista ja sitouttavaa vuorovaikutusta, jolloin tarvitaan osallistavampia muotoilutyökaluja. (Lipska 2023.)
Silja Sipilä (2023) tarkasteli opinnäytetyössään Työskentelyprosessien kehittäminen empatia-ajattelun keinoin sitä, miten kuulluksi tulemisen kokemus mahdollistaa erilaisten työprosessien kipukohtien ymmärtämisen ja selkiyttämisen. Sipilä fasilitoi asiaksyrityksessä työpajan, jossa hyödynsi niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyä, ja jätti riittävästi aikaa avoimeen keskusteluun. Näin saatiin kerättyä sekä runsaasti tietoa että toisaalta luotua keskinäisen kuulluksi tulemisen ilmapiiri.
Organisaatiomuotoilun avulla voidaan fasilitoida empaattista johtajuutta ja prosessien kehittämistä esimerkiksi tilanteissa, joissa nopeat muutokset ovat aiheuttaneet epäselvyyttä tehtävien hoidosta sekä uusia odotuksia ja tehtäviä. Onnistunut fasilitointi vie sekä työtä eteenpäin että kehittää yhteisymmärrystä siitä, mitä organisaatio haluaa olla ja tehdä. (Sipilä 2023.)
Kirjoittajat
Silja Sipilä on kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Sipilä on tarkastellut opinnäytetyössään työskentelyprosessien kehittämistä empatia-ajattelun keinoin.
Ari Hautaniemi toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa ja on erikoistunut tulevaisuuden digitaalisuuteen.
Lähteet
Brower, T. 2021. Empathy is the Most Important Leadership Skill According To Research. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://www.forbes.com/sites/tracybrower/2021/09/19/empathy-is-the-most-important-leadership-skill-according-to-research/?sh=65f0644f3dc5
Lipska, Z. 2023. Empathy stage – Complete guide to Design Thinking. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://firmbee.com/empathy-stage-complete-guide-to-design-thinking
Peart, N. 2021. Employee Experience is Driven by Empathetic Leaders in the New World of Work. Viivattu 25.4.2023. Saatavissa https://www.mlaglobal.com/en/insights/articles/employee-experience-is-driven-by-empathetic-leaders-in-the-new-world-of-work?byconsultantorauthor=nathan-peart
Sipilä, S. 2023. Työskentelyprosessien kehittäminen empatia-ajattelun keinoin. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266420
Tikka, V. & Gävert, N. 2018. Designin uusi aalto. Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki 2018.
14995841. 2020. Tapaaminen, Aikuiset, Liiketoimintaa, Ihmiset, Tiimi. Pixabay. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-4784909/
