Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara, koska organisaatiot toteuttavat toimintaansa henkilöstön avulla. (Pihlainen 2020, 18). Sosiaali- ja terveysala kärsii työntekijävajeesta. Tämän vuoksi työnantajien tulisi tietää, millaisia kokemuksia työntekijöillä on johtamistyöstä ja mitä he siltä odottavat.
Työntekijäkokemus on työntekijän kokonaisvaltainen näkemys työnantajasta. Se syntyy tunteiden, vuorovaikutuksen ja mielikuvien perusteella (Korkiakoski 2019, 21, 23). Plaskoff (2017, 136–141) on todennut työntekijäkokemuksen vaikuttavan työntekijöiden tyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja suorituskykyyn.
Työntekijäkokemuksen johtaminen edellyttää tietoa työntekijäkokemuksen tilasta. Esihenkilön työväline työntekijäkokemuksen johtamiseen on säännöllinen työntekijäkokemuksen mittaaminen ja tulosten seuranta. Työntekijäkokemuksen mittaaminen mahdollistaa sen johtamisen. (Tapiola 2023, 71–72, 75.)
Osallistaminen parantaa työntekijäkokemusta
Työntekijäkokemusta arvostava lähestymistapa antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua ja tuoda omat näkemyksensä esille (Plaskoff 2017, 136–141). Laine (2023) tutki opinnäytetyössään hoitohenkilöstön kokemuksia esihenkilötyöstä ja osallisti hoitohenkilöstöä ja esihenkilöitä yhteiseen kehittämistyöhön Sairaala Novan vuodeosastopalveluissa. Henkilöstöä osallistavien yhteiskehittämismenetelmien avulla hän selvitti esihenkilötyön onnistumisia ja tyytymättömyyttä aiheuttavia kokemuksia. Tuloksena tunnistettiin hoitajien kokemuksiin pohjautuvia esihenkilötyön kehittämistä vaativia tekijöitä. Saadun tiedon pohjalta tuotettiin esihenkilötyötä kehittävä toimintasuunnitelma vuosille 2023–27.
Hoitotyöntekijöiden kokemukset esihenkilötyöstä
Esihenkilötyön keskeiset kehittämistä vaativat tekijät liittyivät esihenkilöiden läsnäoloon, tehtävänkuviin, tiedottamiseen ja tiedonhallintaan sekä työvuorosuunnitteluun ja perehdytykseen. Hoitohenkilökunta koki eniten tyytymättömyyttä esihenkilön läsnäolon vähäisyyteen, jonka nähtiin olevan vahvasti yhteydessä hoitajien huomioimisen ja tuen vähäisyyteen sekä esihenkilön tilanneherkkyyteen ja hoitotyön arjesta vieraantumiseen. Eräs hoitaja ilmaisi tyytymättömyyttä näin: ” Esihenkilön tapaaminen onnistuu hyvin, mutta koska hän on fyysisesti niin kaukana, niin asiat on helpompi hoitaa kollegan kanssa.” Hoitohenkilökunnan kokemusten mukaan esihenkilöt olivat myös onnistuneet työssään. Esihenkilötyön onnistumisilmaisuja olikin tutkimusaineistossa määrällisesti enemmän kuin kehitettäviä asioita. (Laine 2023, 52–53, 62.)
Toimintasuunnitelmassa tarkennettiin toimenpiteitä esihenkilöiden saavutettavuuden parantamiseksi (Kuva 1). Toiminnan kehittäminen ajoittui vuoden 2023 loppuun ja ensi vuoden alkupuolelle. (Laine 2023, 62–63.). Tämän jälkeen uudet toimintatavat ovat vakiintuneet ja niiden toimivuutta voidaan arvioida ja kehittää edelleen. Työntekijäkokemus vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen (Pangallo ym. 2022, 46), joten työntekijäkokemuksella on merkittävä vaikutus hoitohenkilöstön veto- ja pitovoimaan myös jatkossa.
Kirjoittajat
Helena Laine valmistui joulukuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä (YAMK) -koulutuksesta. Hän työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueella esihenkilötehtävissä.
Tarja Korpela on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori. Hän toimii myös asiantuntijana Asiakaskokemus ja ihmislähtöinen muotoilu -kasvualustalla.
Lähteet
geralt. 2016. Altmann, G. Illustraatio ja nainen. Pixabay. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/nainen-kuvayhdistelm%C3%A4-kasvot-1594711/
Korkiakoski, K. 2019. Asiakaskokemus ja henkilöstökokemus. Uusi aika, uudenlainen johtaminen. Helsinki: Alma Talent.
Laine, H. 2023. Esihenkilötyön kehittäminen hoitotyöntekijöiden kokemuksellisuutta hyödyntäen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/812906/Laine_Helena.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Pangallo, A., Atwell, T., Roe, K., & Boissy, A. 2022. Understanding modern drivers of the employee experience in healthcare. Patient Experience Journal. Vol. 9 (2), 46.
Pihlainen, V. 2020. Asiantuntijoiden käsityksiä johtamisosaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista suomalaisissa sairaaloissa 2030. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 15.2.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22263/urn_isbn_978-952-61-3378-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Plaskoff, J. 2017. Employee experience: the new human resource management approach. Strategic HR review. Vol. 16 (3), 136–141.
Tapiola, J. 2023. Esihenkilö työntekijäkokemuksen johtajana. tapaustutkimus työntekijäkokemuksen johtamisesta Tampereen kaupungilla. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Viitattu 28.4.2023. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/174217/Tapiola_Jukka_opinnayte.pdf?sequence=1
