Työterveyshoitajien kokemus työn kuormittavuudesta sekä siitä palautuminen

Hoitajien työn on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa olevan psyykkisesti hyvin kuormittavaa (Grandey ym. 2011; Khamisa ym. 2013; Zborowska 2021; Boren & Veksler 2023). Hoitajien keskuudessa esiintyy muun muassa stressiä, uupumista, tyytymättömyyttä työhön sekä yleisesti huonoa terveyttä (Khamisa ym. 2013; Wei ym. 2018). Muihin terveydenhuollon ammattilaisiin verrattuna hoitajilla on enemmän suoria kohtaamisia potilaiden kanssa. Kohtaamisissa korostuvat myös tunnetason asiat. Jos päivittäistä stressiä ei kyetä hallitsemaan, voi se johtaa ahdistukseen, masennukseen tai somaattisiin häiriöihin. (Khamisa ym. 2013.)

Työn tuottavuus sekä potilaiden saama hoito paranee, mitä terveellisempi työympäristö on. Lisäksi terveellisessä työympäristössä työskentely korreloi hoitajien psyykkistä terveyttä sekä negatiivisesti emotionaalista kuormittuneisuutta. (Wei ym. 2018.) Aiempien tutkimusten mukaan hoitajan joutuessa ottamaan vastaan potilaiden aggressiota voi se vaikuttaa negatiivisesti hänen jaksamiseensa (Swanson 2014; Vezyridis ym. 2015). Turvallinen ja hyvinvointia edistävä työkulttuuri on sellainen, joka edistää avoimuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää puhumattomuutta. (Wing ym. 2015; Zaghini ym. 2020; Maillet & Read 2021; Boren & Veksler 2023).

Tauot, työaikajärjestelyt ja esihenkilötuki tärkeitä

Nousiaisen (2024) YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa haluttiin selvittää erään suomalaisen työterveyspalveluita tuottavan yrityksen työterveyshoitajien kuormittuneisuutta sekä palautumista työstä. Tutkimukseen osallistui 100 työterveyshoitajaa. Tulosten mukaan 35 prosenttia työterveyshoitajista on kokenut työssään henkistä väkivaltaa tai häirintää potilasvastaanottotilanteissa. Yritysasiakkaiden kohdalla vastaava prosentti oli 30. Henkinen väkivalta ilmeni muun muassa vähättelynä, haukkumisena sekä huutamisena.

Tuloksista ilmeni, että 17 prosentilla vastaajista oli diagnosoitu työuupumus nykyisen työnsä aikana. Suurin osa (61 %) hoitajista koki palautuvansa työstään viikkotasolla, mutta vain 25 prosenttia koki palautuvansa työstään päivittäin siten, että on henkisesti ja fyysisesti virkeä ennen seuraavaa työpäivää. Erityisesti nuoret työterveyshoitajat kokivat stressiä useammin kuin vanhemmat työterveyshoitajat. Merkittävimpinä palautumisen keinoina koettiin mahdollisuus pitää taukoja, autonomian mahdollistaminen työssä, työaikajärjestelyt sekä esihenkilötuki. 40 prosenttia koki työnantajan tukevan työpäiväaikaista palautumista. (Nousiainen 2024.)

Työnantajan tuki päiväaikaisessa palautumisessa nähdään tutkimusten mukaan tärkeänä. Nousiaisen (2024) tutkimustulosten perusteella on tärkeää, että työnantajat seuraisivat työterveyshoitajien jaksamista ja tukisivat sitä myös työpäiväaikaisilla ratkaisuilla. Lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että eri asiakastilanteet saattavat kuormittaa eri tavoin.

Lähteet

Boren, J. & Veksler, A. 2023. The stress of nursing: exploring communicatively restricted organizational stress (CROS), effort-reward imbalance, and organizational support among a sample of U.S. working nurses. Journal of Occupational Medicine and Toxicology. Vol. 18 (22). Viitattu 23.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12995-023-00390-6

Camera-man. 2023. Cerrato, S. Trail, metsäpolku, forest, syksy. Pixabay. Viitattu 5.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/trail-mets%C3%A4-polku-forest-syksy-8395089/

Grandey, A., Foo, SC., Groth, M. & Goodwin, R. 2011. Free To Be You and Me: A Climate of Authenticity Alleviates Burnout From Emotional Labour. Journal of Occupational Health Psychology. Vol. 17 (1). 1–14. Viitattu 23.2.2024. Saatavissa DOI: 10.1037/a0025102

Khamisa, N., Peltzer, K. & Oldenburg, B. 2013. Burnout in Relation to Specific Contributing Factors and Health Outcomes among Nurses: A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 10 (6). 2214‒2240. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph10062214

Maillet, S., & Read, E. 2021. Work Environment Characteristics and Emotional Intelligence as Correlates of Nurses’ Compassion Satisfaction and Compassion Fatigue: A Cross-Sectional Survey Study. Nursing Reports (Pavia, Italy). Vol. 11 (4). 847–858. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/nursrep11040079

Nousiainen, J. 2024. Asiakastilanteista johtuvan kuormittuneisuuden tunnistaminen työterveyshoitajien työssä sekä siitä palautuminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424757

Swanson, K. 2014. The emergency nurse as crime victim: Workplace violence contributors, consequences, and reporting behavior. Väitöskirja. Northcentral University. Prescott Valley, Arizona: ProQuest LLC. Viitattu 23.2.2024. Saatavissa https://books.google.fi/books/about/The_Emergency_Nurse_as_Crime_Victim_Work.html?id=R4MAoQEACAAJ&redir_esc=y

Vezyridis, P., Samoutis, A., & Mavrikiou, P. M. 2015. Workplace violence against clinicians in Cypriot emergency departments: A national questionnaire survey. Journal of Clinical Nursing. Vol.24 (9–10). 1210–1222. Viitattu 23.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jocn.12660

Wei, H., Sewell, KA., Woody, G. & Rose, MA. 2018. The state of the science of nurse work environments in the United States: a systematic review. International Journal of Nursing Sciences. Vol. 5 (3). 287–300. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijnss.2018.04.010.

Wing T., Regan S. & Laschinger H. K. 2015. The influence of empowerment and incivility on the mental health of new graduate nurses. Journal of Nursing Management. Vol. 23 (5). 632–643. Viitattu 23.2.2024. Saatavissa https://doiorg.ezproxy.saimia.fi/10.1111/jonm.12190

Zaghini, F., Biagioli, V., Proietti, M., Badolamenti, S., Fiorini, J. & Sili, A. 2021. The role of occupational stress in the association between emotional labor and burnout in nurses: A cross-sectional study. Applied Nursing Research. Vol. 54 (151277). Viitattu 28.2.2024. Saatavissa DOI: 10.1016/j.apnr.2020.151277

Zborowska, A., Gurowiec, P., Mlynarska, A. & Uchmanowicz, I. 2021. Factors Affecting Occupational Burnout Among Nurses Including Job Satisfaction, Life Satisfaction, and Life Orientation: A Cross-Sectional Study. Psychology Research and Behavior Management Vol. 14. 1761–1777. Viitattu 12.2.2024. Saatavissa DOI: 10.2147/PRBM.S325325