Alkoholinkäyttö on merkittävä kansanterveydellinen ongelma Suomessa (Nahkuri 2021; THL 2021). Äitiysneuvoloissa tehtävä raskaudenaikaisen alkoholin käytön tunnistaminen ja puheeksiotto liittyvät sikiövaurioiden ennaltaehkäisemiseen. Pieni osa raskaana olevista naisista käyttää alkoholia runsaasti ja Suomessa syntyy vuosittain 600−3000 alkoholin eri tavoin vaurioittamaa lasta. (Ernvall 2014, 7; Keski-Kohtamäki 2015, 441.) Osa alkoholia käyttävistä lasta odottavista naisista ei tiedosta itse ongelmaa, osa puolestaan haluaa piilotella sitä asiaan liittyvän häpeän ja leimautumisen eli stigman vuoksi (Corrigan ym. 2019). Päihdeongelmat ovat tavallisesti sosiaalisia sekä terveydellisiä. Usein päihdeongelmainen ihminen onkin asiakkaana sekä sosiaali- että terveydenhuollon puolella. (Keski-Kohtamäki 2015, 446−448.)
![[Alt-teksti: Nuori raskaana oleva nainen musta poolopaita yllään kallistaa hymyillen viinilasia kohti itseään.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/661_2021_Odottavan-aidin-alkoholinkaytto.png)
Alkoholin vaikutukset sikiöön
Raskaana olevan alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiölle monenlaisia haittoja: vakavia kehitysvammoja, epämuodostumia, sydänvikoja ja poikkeavia kasvonpiirteitä (Raudaskoski & Kahila 2019, 518). Lapsen kehittyessä vaikutukset voivat ilmetä lievempinä oppimisvaikeuksina, käytösongelmina, viivästyneenä kielellisenä kehityksenä tai sosiaalisten suhteiden vaikeuksina ja kyvyttömyytenä itsenäiseen elämään aikuisiässä. Vaikutukset voivat siis ulottua läpi koko elämän.
Lievemmät sikiöaikaiset alkoholivauriot ja haitat jäävät usein tunnistamatta tai ne huomataan vasta kouluiässä. Kansainvälisesti käytetään yhteistä käsitettä, sikiöaikainen alkoholialtistuksen häiriö eli FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders), joka koostuu useammasta alaryhmästä. Ongelma ei koske pelkästään alkoholin suurkuluttajia, vaan vähäinenkin alkoholimäärä voi olla haitallinen, kun turvallista rajaa ei voida osoittaa. Ainoa turvallinen tapa on täysraittius. (Autti-Rämö 2011, 1634; Alkoholinkäyttö ja raskaus 2015; Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutus lapsen kehittymiseen ja ADHD-riskiin 2016; THL 2021; Tiitinen 2021.)
Alkoholin käytön tunnistaminen
Alkoholin käyttö voi vahingoittaa sekä sikiön että itse raskaana olevaa naisten terveyttä. Äitiysneuvolan asiakkaille tulee antaa riittävästi tietoa alkoholin haitoista ja vaaroista sekä raskaana olevalle naiselle sekä hänen kumppanilleen. Puheeksi otto, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen sekä päihteettömyyteen tukeminen ja tarvittaessa hoitoon ohjaus ovat merkittäviä toimenpiteitä sikiövaurioiden ennaltaehkäisyssä. (THL 2021)
Kirjallisuuskatsauksena tehdyssä opinnäytetyössä (Miasnikova & Vornanen 2021) kuvataan, miten suomalaisissa äitiysneuvoloissa tunnistetaan raskaana olevan naisen alkoholin käyttöä ja miten siihen puututaan. Audit-lomakkeen avulla terveydenhoitaja selvittää yhdessä asiakkaan kanssa käytetyn alkoholin määrää ennen raskautta ja mahdollista käyttöä raskauden aikana. Asiakkaiden kokemukset osoittavat, että alkoholin käytöstä olisi hyvä keskustella useammankin kerran raskauden edetessä. (Audit-kysely 2019; Honkanen ym. 2015, 150.)
Kirjoittajat
Natalia Miasnikova on valmistumassa terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Elina Vornanen on viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Alkoholinkäyttö ja raskaus. 2015. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nak04604
Audit-kysely. 2019. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/pgr00001
Autti-Rämö, I. 2011. Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot lisääntyvät. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 127. 1634-1636. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo99706.pdf
Corrigan, P. W., Shah, B.B., Lara, J.L., Mitchell, K.T., Combs-Way, P., Simmes, D., Jones, K.L. 2019. Stakeholder perspectives on the stigma of fetal alcohol spectrum disorder. Addiction research & theory 2019, vol. 27, no.2, 170 -177. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/16066359.2018.1478413
Ernvall, K. 2014. Perheen alkoholin käytön tunnistaminen ja puheeksiotto raskausaikana. Opinnäytetyö (YAMK). Turun Ammattikorkeakoulu. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70905/Opiskelija_Katja.Ernvall.pdf.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Honkanen, H., Mellin, O-K., Haarala, P. 2015. Lasta odottava ja alle kouluikäisen lapsen perhe terveydenhoitajan asiakkaana. Teoksessa Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. Terveydenhoitajan osaaminen. Edita. 2. uudistettu painos. Porvoo. 224-235.
Keski-Kohtamäki, R. 2015. Päihteet ja raskaus. Teoksessa Paananen., Pietiläinen., Raussi-Lehto., Äimälä (toim.). Kätilötyö. 6. uudistettu painos. Keuruu: Edita. 439-450.
Miasnikova, N. & Vornanen, E. 2021. Alkoholin käytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen suomalaisissa äitiysneuvoloissa. AMK Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö. Lappeenranta. [Viitattu 03.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022837
Nahkuri, J. 2021. Alkoholinkäyttö Suomessa. Päihdelinkki.fi. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholinkaytto-suomessa
Raudaskoski, T. & Kahila, H. 2019. Päihteenkäyttäjän raskaus. Teoksessa Tapanainen, J., Heikinheimo, O., Mäkikallio, K. (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. 6., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 517-524
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutus lapsen kehittymiseen ja ADHD-riskiin. 2016. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 03.12.2021]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix00926
THL. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vanhempien alkoholin riskikäyttö. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/neuvolatyon-sisallot-ja-menetelmat/paihdetyo-neuvolassa/vanhempien-alkoholin-riskikaytto#fas
Tiitinen, A. 2021. Raskaus ja alkoholi. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00943
Kuva 1. verneri.net. 2021. Raskaus ja alkoholi. [Viitattu 25.11.2021]. Saatavissa: https://verneri.net/yleis/sites/default/files/tiedostot/kuvat/nostekuvat-perussivut/raskaus_ja_alkoholi.jpg
