Ihminen ei voi tulla toimeen ilman unta. Liian vähäinen uni vaikuttaa reaktionopeuteen, keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen sekä huomiokykyyn niitä heikentävästi. Unen aikana aivosolujen toiminnasta syntyneet kuona-aineet pääsevät huuhtoutumaan pois aivo-selkäydinnesteen virtauksen parantuessa unen aikana. (Vehmanen 2018.)
Unella on monta tärkeää tehtävää. Yksi niistä on oppimisen ja muistamisen tukeminen. Unen aikana aivot rakentuvat ja pysyvät muovautuvina, uusia yhteyksiä syntyy ja yhteydet vahvistuvat. Unen aikana synapsit rauhoittuvat, joka takaa sen, että ihminen pystyy seuraavana päivänä oppimaan uutta. (Airola 2016.) Nykykäsityksen mukaan uni edistää oppimista siten, että valveillaoloaikana syntyneet muistijäljet aktivoituvat unen aikana samalla lujittuen (Diekelmann ym. 2009).
Jenkins & Dallenbach (1924) havaitsivat jo lähes sata vuotta sitten, että uuden asian oppimista seuraava unijakso edistää opitun asian muistamista.
Unen merkitys oppimiselle
Huotilainen (2019) toteaa oppimista edeltävän yöunen olevan merkityksellistä vireyden ylläpidon, tarkkaavaisuuden sekä motivoituneisuuden kannalta. Toisaalta myös ennen nukkumaanmenoa opittu asia jää muistiin laadukkaan ja riittävän pitkän unen aikana, mutta tällöin on huomioitava, ettei opiskelua jatka liian myöhään ja ettei illan aikana enää tee muuta aivoja liian paljon kiihdyttävää (Vehmanen 2018).
On havaittu, että vilkeuni edistäisi taitomuistiin liittyvää oppimista, kun taas syvä uni edistäisi asiamuistiin perustuvaa oppimista. Deklaratiiviseen sekä proseduaaliseen muistiin tallennetut muistijäljet vahvistuvat unen aikana. (Marshall & Born 2007.)
Dewald ym. (2010) totesivat meta-analyysissään, että vähäinen unen määrä, huono laatu sekä kova väsymys vaikuttivat kielteisesti oppimistuloksiin. Mitä nuoremmasta oppilaasta oli kyse, sitä voimakkaampia olivat yhteydet unen ja koulumenestyksen välillä. Päiväaikaisen väsymyksen yhteys suoriutumiseen todettiin voimakkaaksi. Merkittävää tutkimuksessa oli myös se, että unen laadun myönteinen merkitys oppimiselle oli tärkeämpi kuin unen määrän vaikutus. Samankaltaiseen tulokseen päätyivät myös Gruber ym. (2016). Oppiminen on toki mahdollista myös ilman unta, mutta unen myönteisen vaikutukset oppimiseen ja muistiin ovat kiistattomat (Kajaste & Markkula 2011, 39–40).
Huomiota hyvinvointiin ja palautumiseen
Unen tarve on yksilöllistä, mutta pääsääntöisesti ajatellaan, että aikuisen ihmisen unentarve on noin 7–9 tuntia vuorokaudessa (Mieli 2023). Oiretasoisen unettomuuden esiintyvyys aikuisväestön keskuudessa on noin 35 %. Häiriötasoisen unettomuuden esiintyvyys on 10–15 % luokkaa. Henkilöillä, joilla on todettu ensisijainen unettomuus, havaittiin olevan häiriöitä muun muassa tarkkaavaisuudessa ja muistissa. Erityisesti työ- ja merkitysmuisti ovat heikentyneet unettomuudesta kärsivillä henkilöillä. Taitomuistin heikentymistä ei havaittu. (Fortier-Brochu ym. 2012.) On erittäin todennäköistä, että unettomuuteen liittyy tapahtumamuistin, työmuistin sekä ongelmanratkaisukyvyn heikkenemistä (Käypä hoito 2023).
LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijoille monipuolisesti tuki- ja hyvinvointipalveluja. ELAB-palvelusta opiskelijat saavat erinomaisia neuvoja myös hyvinvoinnin sekä unen ja palautumisen tueksi. Samoin opintopsykologien ja MOVEOn yksilövalmennuksissa käsitellään uneen ja palautumiseen liittyviä aiheita niiden ollessa oleellinen osa kokonaishyvinvointia.
Kirjoittaja
Katja Puhakainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä suorittaa työn ohessa liikuntalääketieteen kandidaatin tutkintoa.
Lähteet
Airola, V. 2016. Uni auttaa oppimaan. Verraton. ADHD:n kehityksellisen kielihäiriön erikoislehti. Viitattu 14.2.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/uni-auttaa-oppimaan/#68912212
Dewald, JF., Meijer, AM., Oort, FJ. ym. 2010. The influence of sleep quality, sleep duration and sleepiness on school performance in children and adolescents: A meta-analytic review. Sleep Med Rev. Vol. 14(3), 179–89. Viitattu 14.2.2023. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20093054/
Diekelmann, S., Wilhelm, I. & Born, J. 2009. The whats and whens of sleep-dependent memory consolidation. ScienceDirect. Sleep Medicine Reviews 2009. Vol. 13(5), 309‒321. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1087079208001020?via%3Dihub
Fortier-Brochu, E., Beaulieu-Bonneau, S., Ivers , H. ym. 2012. Insomnia and daytime cognitive performance: a meta-analysis. Sleep Medicine Reviews 2012. Vol. 16(1), 83‒94. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1087079211000372?via%3Dihub
Gruber, R., Somerville, G., Enros, P., Paquin, S., Kestler, M. & Gillies-Poitras, E. 2014. Sleep efficiency (but not sleep duration) of healthy school-age children is associated with grades in math and languages. Sleep Medicine 2014. Vol. 12(15), 1517–1525. Viitattu 14.2.2023. Saatavissa https://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S1389945714003530
Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jenkins, JG. & Dallenbach, KM. 1924. Obliviscence during sleep and waking. The American Journal of Psychology. Vol. 35(4), 605‒612. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.jstor.org/stable/1414040?origin=crossref
Kajaste, S. & Markkula, J. 2011. Hyvää yötä, apua univaikeuksiin. Helsinki: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.
Käypä hoito. 2023. Unettomuus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50067#K1
Marshall, L. & Born, J. 2007. The contribution of sleep to hippocampus-dependent memory consolidation. Trends in cognitive sciences. Vol. 11(10), 442‒450. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.cell.com/trends/cognitive-sciences/fulltext/S1364-6613(07)00212-4?_returnURL=https%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS1364661307002124%3Fshowall%3Dtrue
Mieli. 2023. Palauttava uni. Suomen mielenterveys ry. viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/
Vehmanen, S. 2018. Uni huoltaa aivot. Aivoliitto. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/paremmat-unet-parempi-elamanlaatu#1124e27e
