Uuden rakentamislain tulkinnassa törmätty ongelmiin

Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen rakentamislain (751/2023) keskeisenä tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta, sujuvoittaa rakentamista ja tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä (Ympäristöministeriö 2024). Uusi laki muun muassa keventää lupamenettelyä pienemmissä rakentamiskohteissa ja selkeyttää vastuukysymyksiä rakennushankkeissa (Valtioneuvosto 2023; Kemppinen 2023).

Vuoden 2025 alusta alkaen edellytetään rakentamislupaa, jos kyseessä on:

• asuinrakennus,
• kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus,
• kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos, 
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä,
• vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu,
• vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite,
• energiakaivo, 
• erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle (Rakentamislaki 751/2023).

Samassa yhteydessä muuttui myös naapurikuulemiseen liittyvä säädös, joka mukaan naapurikuulemista taikka ilmoitusmenettelyä ei laissa määriteltyjä pienemmille rakennuksille enää tarvita. (Rakentamislaki 751/2023).

Kuntien rakentamislain soveltamisohjeet ja rakentamislaki

Uuden rakentamislain tulkinta kunnissa on herättänyt keskustelua mediassa. Monissa kunnissa on herännyt pelko siitä, että erityisesti rantarakentaminen kasvaa ja villiintyy lakimuutoksen myötä (Sormunen 2025). Laki mahdollistaa esimerkiksi rantasaunan rakentamisen ilman lupamenettelyä veden ääreen. Jatkossa rakentajan vastuu turvallisuudesta ja sääntöjen noudattamisesta korostuu entisestään. Vaikka rakennuslupaa ei tarvita kyseiselle rakennukselle, se ei kuitenkaan vapauta rakentajaa toimimaan kuinka tahansa. Jos tontin rakennusoikeus on käytetty, ei tontille enää voi rakentaa uusia rakennuksia (Nokso-Koivisto 2025).

”Ihan hihasta vedettiin”

Lappeenrannan rakennusvalvonnassa kehiteltiin idea, jonka mukaan jatkossa rannoille olisi jätettävä vähintään 15 metrin vihervyöhyke (Sormunen 2025). Muutamat suositut mökkikunnat ovat jo ehtineet ottaa käyttöön saman menettelyn Lähtökohtaisesti ensimmäisenä rakentajaa ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, sen jälkeen alueen kaavamääräykset ja kunnan rakennusjärjestys (Sormunen 2025).

Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestyksessä arvioidaan paikallisiin olosuhteisiin soveltuvan rakentamisen vaatimuksia ja kohteen kulttuuri- ja luonnonarvot sekä hyvän elinympäristön säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset (Lappeenranta 2020).

Lappeenrannan rakennusvalvonnan johtajan Sampo Sälevaaran mukaan tulkinta 15 metrin levyisestä vihervyöhykkeestä on vedetty hihasta. Hän perusteli tulkintaa sillä, että rantamaisema halutaan säilyttää nykyisellään. Toiseksi esimerkiksi rantasaunojen pesuvesien rantaan rakennettujen saunojen pesuvedet saattavat aiheuttaa ongelmia alueen vesistölle (Sormunen 2025).

Tällaisen tulkinnan ongelmaksi muodostuu lainsäädännön normihierarkia, joka viittaa normien ja säädösten arvojärjestykseen. Normihierarkiassa Lait ovat ylimpänä. Niiden alapuolella tulevat lain nojalla annetut asetukset, joiden jälkeen vasta määräykset ja ohjeet (Hildén 2016). Laillisuusnäkökulmasta tarkasteltuna kuntien tulisikin noudattaa ensisijaisesti uuden Rakentamislain määräyksiä ja laatia paikalliset soveltamisohjeet lain pohjalta.

Vasta aika näyttää käytännöt ja laintulkinnat

Erilaiset tulkinnat lain soveltamisesta voivat ohjata hyvinkin toisistaan poikkeaviin käytänteisiin eri kunnissa. Nämä saattavat johtaa myös valituksiin hallinto-oikeuteen. Tulee menemään joitakin vuosia, ennen kuin erilaisista rakentamislain tulkinnoista aletaan saada oikeuskäytäntöä korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Sen jälkeen vasta tiedetään tarkemmin, millaiset soveltamisohjeet esimerkiksi rantarakentamisen osalta ovat jatkossa sallittuja eri kunnissa.

LAB-ammattikorkeakoulun rakennusmestarikoulutuksen opinnoissa saadaan vastaavan työnjohtajan kelpoisuus työnjohtotehtävässä (LAB 2023). Kurssilla opiskelijat saavat tarvittavat tiedot myös rakentamislain muutosten vaikutuksista erilaisiin rakennusalan sopimuksiin.

Lähteet

Hildén, M. 2016. Tieteen termipankki. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normihierarkia/laajempi_kuvaus

Kemppinen, J. 2023. Rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö uudistuu. LAB Focus. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/rakentamiseen-liittyva-lainsaadanto-uudistuu/

LAB. 2023. Rakennusmestari AMK, monimuotototeutus 2023. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/rakennusmestari-amk-rakennusalan-tyonjohto-monimuotototeutus-lappeenranta-210-op

Lappeenranta. 2020. Rakennusjärjestys. Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://lappeenranta.fi/media/LappeenrantaFI/Asuminen%20ja%20rakentaminen/Rakennusvalvonta/Rakennusj%C3%A4rjestys%202020%20Lappeenrannan%20kaupunki.pdf 

LTapsaH. 2016. Sauna, saunamökki, rantasauna, järvi. Pixabay. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sauna-saunam%C3%B6kki-rantasauna-j%C3%A4rvi-1476235/

Nokso-Koivisto, R. 2025. Saako saunan nyt rakentaa rantaviivaan? Lappeenranta yrittää kiertää uutta lakia kiertoilmauksella. Etelä-Saimaa. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://www.esaimaa.fi/paikalliset/8201017

Rakentamislaki 751/2023. Finlex. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230751#Pidm46263582395120

Sormunen, E. 2025. Lappeenranta keksi keinon, jolla estetään rantojen lähelle rakentaminen: ”Ihan hihasta vedettiin”. Yle. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20138346

Valtioneuvosto. 2023. Viitattu 30.01.2025. Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävä lait. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/eduskunta-hyvaksyi-rakentamisen-paastoja-pienentavat-ja-digitalisaatiota-edistavat-lait

Ympäristöministeriö. 2024. Rakentamislaki. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://ym.fi/rakentamislaki