Rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen

Kuva 1. Korjausrakentaminen on ilmaston kannalta kannattavampaa kuin uudisrakentaminen (Kuva: Leena Jormanainen)

Hiilijalanjäljen laskennan avulla voi tehdä vertailuja eri rakennusmateriaalien välillä ja vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen. Rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen kannattaa.

Hiilijalanjäljen laskennalla voidaan havaita, että päästövähennykset eivät liity vain puurakentamiseen, vaan kaikki rakennusmateriaalit voivat täydentää yhdessä toisiaan, kun huomioidaan ilmasto ja rakennustekniset ominaisuudet.

Ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland ovat julkaisseet avoimen Excel-pohjaisen rakennusten hiilijalanjäljen arviointityökalun, jonka pilottivaiheen testaus alkoi syksyllä 2019. Laskentamenetelmän ohjeistus on esitetty julkaisussa ”Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä” (Kuittinen 2019). Laskentamenetelmä on tarkoitettu uudisrakennuksille. Lisää tietoja löytyy vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelusta.

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Rakentamisen vähähiilisyyttä on mahdollista edistää materiaalivalinnoilla, energiatehokkuudella ja uusituvan energian käytöllä. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskenta viedään osaksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta (Kuittinen 2019). Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Laskentamenetelmän kulku

Työkalu on sovellettavissa omakotitaloista julkisiin rakennuksiin. Laskentamenetelmä on tarkoitettu erityisesti materiaalipäästöjen vertailua varten, eikä siinä keskitytä rakennusten energiatehokkuuteen.

Laskentamenetelmä perustuu määräluetteloon sekä yleisiin päästökertoimiin. Taulukossa 1 on esitetty suuntaa antavat kertoimet rakennusmateriaalien hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) -päästöille. Hiilidioksidiekvivalentin avulla lasketaan yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen eli hiilijalanjälki. Esimerkiksi muoville kerroin on 4,100 kgCO2e/kg, betonille 0,146 kgCO2e/kg ja puulle 0,092 kg kgCO2e/kg. (Virolainen 2020).

Työkalu mahdollistaa tuotekohtaisten päästötietojen käytön. Työkalussa hiilikädenjälki tarkoittaa tuotteen positiivista ilmastovaikutusta. Työkalussa hiilikädenjäljen kertoimet on annettu useimmille puumateriaaleille, mutta ei kattavasti kierrätysmateriaaleille.

Taulukko 1. Rakennusmateriaalien kertoimia (Virolainen 2020)

Havaintoja laskennan tuloksista

Suurimmat päästöt syntyvät rakennusmateriaaleista, joilla on suurin massa eli rakennuksen kantavista rakenteista, mutta esimerkiksi piharakenteilla voi olla kokonaisuuden kannalta merkitystä. Laskennan tuloksena saadaan taulukko, jossa on esitetty rakennuksen elinkaaren hiilidioksidiekvivalenttipäästöt sekä päästöt rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Lisäksi esitetään hiilijalanjäljen vertailuluku vuotuisista päästöistä suhteessa lämmitettyyn nettoalaan.

Tuotevaiheen päästöt ovat nykyisin lähes yhtä suuret kuin käyttövaiheen päästöt. Elinkaaren lopun hiilijalanjälki on pienempi ja on huomioitava, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tulisi keskittää lähivuosiin. Rakennuksen elinkaaren lopun päästöillä esimerkiksi sadan vuoden käyttöiän loppupäässä ei ole hiilineutraalisuustavoitteen (vuoteen 2035) kannalta niin suurta merkitystä. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa rakennuksen määritelty tekninen käyttöikä. Rakennusmateriaalit tulisi valita pitkäikäisiksi ja korjausrakentaminen on ilmaston kannalta kannattavampaa kuin uudisrakentaminen.

Kirjoittajat

Miia Virolainen on laatinut opinnäytetyön Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat materiaalivalinnat.

Opinnäytetyön ohjaaja Leena Jormanainen on LAB-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan lehtori.

Lähteet

Kuittinen M. (toim.) 2019. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22. Ympäristöministeriö. ISBN 978-952-361-029-3.

Virolainen M. 2020. Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat materiaalivalinnat. LAB-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö. Lahti. [Viitattu: 9.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138953

Linkit

Green Building Council Finland. 2020. Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu. [Viitattu: 9.6.2020]. Saatavissa: https://elinkaarilaskenta.fi/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.