Vaihtoehtoja turpeen energiakäytölle

Turpeen osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 4 %, ja kaukolämmön tuotannosta 14 – 21 % (Soimakallio, ym. 2020, 28, 32). Turpeen poltosta syntyi vuonna 2017 noin 5,8 Mt CO2-ekv. suuruiset päästöt eli 10 % Suomen kokonaispäästöistä (Soimakallio ym. 2020, 13). Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä, ja siihen liittyen turpeen energiakäytön puolittaminen. Energiaturpeen (kuva 1) käytölle pyritään löytämään korvaajia tavoitteen saavuttamiseksi. (Valtioneuvosto 2019.) 

Kuva 1. Jyrsinturvetta lämpökeskuksen turvesiilossa. (Kuva: Orimattilan Lämpö Oy)

Turpeesta luopuminen 

Vuoden 2019 hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä, ja siksi turpeen käyttöä ohjataan verotuksella. Lisäksi lainsäädännöllä rajoitetaan ilmanpäästöjä. Valtionneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (PIPO-asetus) asettaa päästörajat 1-50 MW kokoluokan laitoksille sekä siirtymäajat päästörajojen saavuttamiselle. Laitoksen koosta riippuvat siirtymäajat päättyvät 2025 ja 2030. (PIPO-asetus 1065/2017, 5 §.) Turpeen käyttö voi olla haaste joillekin laitoksille verotuksen ja päästörajojen takia ilman investointeja puhdistinlaitteisiin. 

Tulevaisuus ilman turvetta 

Turpeen korvaamiseen on useita vaihtoehtoja, jotka tukevat ja täydentävät toisiaan (Soimakallio ym. 2020, 66). Lämpöpumpulla voidaan tuottaa kaukolämpöä esimerkiksi savukaasuista, hukkalämmöstä ja jätevedestä. Tällaisia ratkaisuja on jo käytössä esimerkiksi Turussa. Lämpöpumppujen käyttö energiantuotannossa on lupaava ratkaisu. (Energiateollisuus 2016, 10.) 

Geoterminen energia on yksi kehitteillä olevista ratkaisuista. Syvälle maankuoreen varastoituneen lämmön hyödyntämiseen vaadittavaa teknologiaa pilotoidaan parhaillaan. Turpeen korvaamiseen voitaisiin käyttää muuta kiinteää biomassaa. Metsäbiomassan käytön laajamittainen lisääminen ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Aurinkoenergia yhdessä lämpövarastojen kanssa olisi hyvä menetelmä kaukolämmöntuotantoon etenkin jonkin muun menetelmän tukena. (Soimakallio ym. 2020, 66-68.) 

Energiatehokkuuden avulla saavutetuilla energiasäästöillä olisi välillisesti vaikutus myös turpeen käytön vähentämiseen. Suomen pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassa arvioidaan, että korjausrakentamisen avulla nykyisen rakennuskannan lämpöenergiantarvetta saadaan laskettua 29 % viiden vuoden aikana. (Soimakallio ym. 2020, 68.) Tämän lisäksi energiansäästöä voidaan saada aikaan teknologisilla ratkaisuilla, esimerkiksi kaukolämmön älykkäällä ohjauksella. 

Turpeen poltolle löytyy monia lupaavia korvaajia. PIPO-asetuksen asettamat päästötavoitteet voivat johtaa siihen, ettei turpeen poltto ole kannattavaa. Kehittyvä tekniikka yhdessä energiatehokkuuden kanssa auttaa pääsemään kohti turpeesta luopumista ja hiilineutraalia Suomea. 

Kirjoittajat

Ulla Helenius on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa Energia- ja ympäristötekniikkaa ja tehnyt opinnäytetyön keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista ja niiden PIPO-asetuksen velvoitteiden seurannasta. Blogiteksti on kirjoitettu opinnäytetyön pohjalta. 

Jussi Kuusela toimii LAB-ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan lehtorina. Hän on ollut mukana ohjaamassa Ulla Heleniuksen opinnäytetyötä. 

Lähteet

Energiateollisuus. 2016. Suuret lämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä. VALOR partners Oy. Y:2414724-2.  [Viitattu 09.12.2020.] Saatavissa: https://energia.fi/files/993/Suuret_lampopumput_kaukolampojarjestelmassa_Loppuraportti_290816_paivitetty.pdf 

Valtioneuvosto. 2019. Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen.  [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi 

Soimakallio, S., Sankelo, P., Kopsakangas-Savolainen, M., Sederholm, C., Auvinen, K., Heinonen, T., Johansson, A., Judl, J., Karhinen, S., Lehtoranta, S., Rasanen, S., Savolainen, H. 2020. Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa. Sitra. [Viitattu 09.12.2020.] Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa/ 

Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristön-suojeluvaatimuksista 28.12.2017/1065. Finlex. [Viitattu 9.12.2020.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171065 

Linkit

Helenius, U. 2020. Keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimukset – PIPO-asetuksen velvoitteiden seuranta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan laitos. Lahti [viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724764  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.