Valkokettu, Tilkkunen ja Tonttilan Aino – kymmenen uutta yritystä KOKOMAssa koronasta huolimatta

KOKOMA-hankkeen (ESR 1.4.2018–30.9.2020) tavoitteena oli vahvistaa yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjyyteen liittyvää kieli- ja kulttuuriosaamista. KOKOMAn pilottikoulutusten osallistujat perustivat noin kymmenen yritystä, esimerkiksi ohjelmointialalle, taide- ja käsityöaloille, sosiaali- ja terveysalalle, vaatetusalalle, puhdistuspalvelualalle ja ravintola-alalle. Määrä muuttuu jatkuvasti, koska yrittäjyys reagoi ympäröiviin olosuhteisiin, kuten vuonna 2020 koronaviruksen vaikutuksiin. Moni on aloittanut työn, avannut toiminimen tai toimii yrittäjänä sivutoimisesti opiskelun ohessa. Myös osuuskuntatoimintaa on hyödynnetty oman osaamisen myynnissä. Muutamalla osallistujalla on kotimaassaan yritys, jonka siirtämistä Suomeen he pohtivat. Jokaisella koulutuksen osallistujalla on oma yrittäjyystarinansa, jota on erittäin vaikea lokeroida ja joiden tukitarpeet ovat erilaisia. 

Valkokettu on tietotekniikkayritys, joka sijaitsee Suomessa ja Portugalissa. Valkoketun tavoitteena on olla luotettava neuvonantaja. Se auttaa yrityksiä muuttumaan suunnittelemalla, automatisoimalla, digitalisoimalla ja kehittämällä räätälöityjä ratkaisuja. Se mittaa menestystään asiakkaidensa menestyksen perusteella.
Kuva 1. Kuvassa esitetään Valkokettu-yrityksen asiakaslupaus (Glaser 2020).

Maahanmuuttajayrittäjät tulevat hyvin erilaisista taustoista 

Pilottikoulutuksessa oli 62 osallistujaa 29 eri maasta. Neljäsosa heistä tuli Aasian maista (Afganistan, Bangladesh, Nepal, Pakistan, Iran, Irak, Japani, Kiina), neljäsosa Euroopasta (Englanti, Kreikka, Puola, Liettua, Viro, Ranska, Portugali), neljäsosa Afrikan maista (Ghana, Nigeria, Kamerun, Egypti, Kenia, Sudan, Eritrea) ja yksi neljäsosa osallistujista tuli Venäjältä. Yksittäisiä osallistujia tuli mm. Brasiliasta, Palestiinasta, Filippiineiltä, Kanadasta, Meksikosta ja Moldovasta. Yrityksiä perustaneet edustivat tasaisesti kaikkia mainittuja maanosia. Osallistujat edustivat laajasti eri koulutusaloja: mukana oli artisteja, insinöörejä, käsityöläisiä, ohjelmointiosaajia, psykologeja, kielenkääntäjiä, hoitajia, markkinoinnin ja liikunta-alan ammattilaisia, poliittisten riskien hallinnan asiantuntija ja patentin saanut ydinfyysikko. Osallistujien suomen kielen taito vaihteli välttävästä erinomaiseen. Kielitaito ei ollut yrityksen perustusalttiuteen merkittävästi vaikuttava tekijä. Oma kompetenssi, kyky verkostoitua ja löytää kysyntä suomalaisessa toimintaympäristössä varmistivat hyvän alun yrittäjyydelle.  

Kuvassa on verkkokaupassa myytäviä itse tehtyjä tilkkupeittoja.
Kuva 2: Kuvakaappaus Pinar Söderlundin verkkokaupasta, jossa myydään käsitöitä (Söderlund 2020).

KOKOMAn viiden korkeakoulun muodostama asiantuntijatiimi sparrasi yrittäjyysvalmiuksia 

Monella osallistujalla oli jo koulutusta aloittaessa liikeidea, jota jalostettiin sellaiseksi, että siihen voi hakea rahoitusta ja aloittaa yritystoiminnan. Opiskelijat pitchasivat liikeideansa Aalto-yliopiston yrittäjyysasiantuntijoille ja he saivat palautetta liiketoimintasuunnitelmastaan. Osallistujat haastateltiin puoli vuotta koulutuksen jälkeen, mistä selvisi, että useimmilla oli työpaikka, yritystoimintaa tai halu perustaa yritys. Hankkeessa perustetut yritykset ja niiden verkkosivut on lueteltu Osaamisenpaikka-sivustolla

LAB-ammattikorkeakoulu toi hankkeeseen vahvan asiantuntijuuden kieli- ja kulttuuritietoisuuden sekä yrittäjämäisen- ja verkkopedagogiikan osalta. XAMKin pienyrityskeskuksen asiantuntijoita ja heidän verkostojaan hyödynnettiin mm. pitchaustilaisuuksien järjestämisessä ja liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa ja sparrauksessa. Turun ammattikorkeakoulu toi erinomaisen työpanoksen suomen kielen ja yrittäjyyden sekä verkko- ja yrittäjämäisen pedagogiikan osalta. Metropolialta saatiin tekninen tuki, tilat ja hyvät verkostot. LUT-yliopisto kuroi erinomaisella tavalla koko hankkeen prosessin yhteen tutkimuksella ja löysi palautteiden perusteella avaintekijöitä, joiden pohjalta tulevia yrittäjiä voidaan tukea yhä paremmin.  

Kuvassa on KOKOMAn opiskelijan Hoda Noroozin maalaama taulu, joka esittää alastonta naista värikkäässä ympäristössä.
Kuva 3: Bad Hair Day Whirlpool (Noroozi 2020)

Kirjoittaja

Marja Ahola on TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja yrittäjä. Hän toimi KOKOMA-hankkeessa kieli- ja kulttuuritietoisuus ja verkkopedagogiikan asiantuntija. 

Linkit

LAB. 2020. Kokoma – Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla. [Viitattu 09.10.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/kokoma 

 
Osaamisenpaikka. 2020. KOKOMA-hankkeen tuotokset ja tulokset. [Viitattu 09.10.2020]. Saatavissa: https://osaamisenpaikka.fi/taustaa/kokoma/kokoma-hankkeen-tulokset/  

Kuvat

Glaser, F. 2020. Valkokettu Oy. Seminaariesitys 1.9.2020. [Viitattu 09.10.2020]. Saatavissa: https://kokomaopen.files.wordpress.com/2020/08/fabio-glaser-valkokettu-oy-small.pdf 

Söderlund, P. 2020. Tilkkunen Oy. [Viitattu 09.10.2020]. Saatavissa: https://tilkkunen.com/ 

Noroozi, H. 2020. Bad Hair Day Whirlpool. Hoda.n.art Oy. [Viitattu 09.10.2020]. Saatavissa: https://www.instagram.com/hoda.n.art/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *