Iäkkäiden palvelut sekä heidän terveytensä ja hyvinvointinsa ovat tämän hetken Suomessa hyvin ajankohtainen asia. Iäkkäiden palveluissa on tapahtunut monia rakennemuutoksia ja -uudistuksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Kotiin tuotavien palveluiden ja tehostetun palveluasumisen määrä on kasvanut ja ympärivuorokautiseen hoitoon siirrytään, kun kotona asuminen ei ole enää turvallista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.) Osaltaan nämä muutokset ovat lisänneet iäkkäiden palveluissa työskentelevien työkuormaa, ja alalta poislähtemisen kynnys on madaltunut. Iäkkäiden väestöosa tulee kasvamaan enenevästi tulevina vuosina ja tarvitaan entistä enemmän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tämän vuoksi on tärkeää saada pysymään jo alalla olevat työntekijät.
Työn kuormittavuus ei ole ainoa syy iäkkäiden palveluiden henkilöstökatoon, vaan työntekijät odottavat myös lähijohdolta oikeanlaista johtamista ja tukea pärjätäkseen muuttuvissa työolosuhteissa. Krögerin ym. (2018, 79) mukaan iäkkäiden parissa työskentelevien suomalaisten työpaineen nousu on Pohjoismaiden korkeinta tasoa ja hoivatyön laadun heikkeneminen oli suurinta Suomessa muihin pohjoismaihin verrattuna. Henkilökunta koki päivittäisen työn vaikutusmahdollisuuksien ja esihenkilön tuen vähentyneen. (Kröger ym. 2018, 79, 81). Kotihoidossa työskentelevien osalta yli puolet kokivat, etteivät ehdi tehdä kunnolla työtään melko tai erittäin usein ja jatkuvan työtehtävien priorisoinnin kuormittavaksi (Vehko yms. 2018, 31).
Valmentavan johtamisen keinoin tukemaan työntekijää
Valmentava johtaminen lisää esihenkilön ja työntekijän välistä vuorovaikutusta. Henkilöstö, jota johdetaan valmentavan johtamisen keinoilla, toimivat työssään tavoitteellisesti ja kehittyvät omalla työurallaan. (Parppei 2018, 78). Valmentavalla johtamisella tarkoitetaan prosessia, jossa esihenkilö pyrkii saamaan työntekijän voimavarat mahdollisimman hyvin käyttöön, mikä edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. (Kallonen & Kuhmonen 2021, 15–16.) Valmentavalla työotteella pyritään saamaan esiin työntekijän vahvuuksia, osaamista ja kokemusta osaksi työyhteisön yhteistä ajattelua ja oppimista. (Ristikangas ym. 2019, 15.)
LAB-ammattikorkeakoulu on mukana Työterveyslaitoksen johtamassa Hyvä veto -hankkeessa, jossa edistetään valmentavaa johtamista ikääntyneiden palveluihin (Työterveyslaitos 2022). Valmentavan johtamisen avulla pyritään löytämään konkreettisesti uusia toimintatapoja, jotka sitouttavat ja motivoivat työhön. Työntekijän mielipiteiden kuunteleminen, ystävällinen ja kunnioittava kohtelu sekä oikeudenmukainen päätöksenteko luovat pohjan oikeudenmukaiseen toimintaan (Stenman 2020, 61).
Esihenkilöltä saatu tuki, tunnustus aikaansaannoksista, rohkaisu omia näkemyksien esittämiseen ja hyvä sisäinen tiedotus vahvistavat työtyytyväisyyttä (Rytkönen 2018, 167–168). Valmentavan johtamisen myötä työhyvinvointi on kohentunut sekä työn tuloksellisuus parantunut (Kallonen & Kuhmonen 2021, 15–16; Parppei 2018, 78). Työntekijät kaipaavat työssään merkityksellisyyttä ja innostavaa toimintaa, jota voidaan tukea valmentavalla johtamisella ja näin mahdollistaa iäkkäiden palvelujen alan veto- ja pitovoimaisuus.
Kirjoittajat
Tiina Koffert on YAMK-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa.
Anneli Vuorinen on YAMK-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -koulutuksessa.
Mari Kokkonen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Kallonen, T. & Kuhmonen, A. 2021. Jatkuva oppiminen – työelämän tärkein taito. E-kirja. Hansabook 2021.
Kröger, T., van Aerschot, L. & Puthenparambil, J.M. 2018. Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. YFI julkaisuja 6. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.5.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57183/978-951-39-7372-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Parppei, R. 2018. Tee, toimi, saa aikaan: kehitä ja johda toimeenpanoa. 1. painos. E-kirja. Helsinki: Almatalent.
Pflueger, G. 2020. Nurse. Unsplash. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://unsplash.com/s/photos/nurse.
Ristikangas, V., Ristikangas, M, & Alatalo, M. 2019. Valmentava mentorointi. E-kirja. Helsinki: Kauppakamari.
Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 2410. Tampere: Tampere University Press.
Stenman, P. 2020. Iäkkäiden hoitotyössä toimivan henkilöstön kokemuksia työtyytyväisyydestä ja toimintaympäristöstä kinestetiikan käyttöönoton aikana. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1581. Tampere: Punamusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Muuttuvat vanhuspalvelut. Viitattu 14.5.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut.
Työterveyslaitos. 2022. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto). Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/henkiloston-saatavuuden-ja-alan-vetovoimaisuuden-turvaaminen-iakkaiden-palveluissa-hyva-veto
Vehko, T., Josefsson, K., Lehtoaro, S. & Sinervo, T. 2018. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16 / 2018. Helsinki: PunaMusta Oy.
