Monet maahanmuuttajataustaiset EU- ja ETA-maiden ulkopuolella koulutetut sairaanhoitajat aloittavat Suomessa usein avustavissa hoitotyön työtehtävissä, vaikka heidän koulutuksensa vastaisivatkin sairaanhoitajan työtä. Kielitaito ja ammattioikeuksien puute voivat olla viivästyttäviä tekijöitä, mitkä vaikuttavat siirtymiseen koulutusta vastaaviin tehtäviin. (Valtion tarkastusvirasto 2022, 6–7; Karjalainen, Ylikahri & Eronen 2026, 6.) Kielitaidon ja ammattioikeuksien lisäksi ulkomaisille sairaanhoitajille tarvitaan selkeitä tukitoimia ja rakenteita, jotka auttavat heitä sopeutumaan työyhteisöön, kehittämään osaamistaan ja työskentelemään suomalaisessa työelämässä (Kamau ym. 2026). SAILA-hankkeessa kehitetty ja pilotoitu toimintamalli luotiin yhtenäistämään ja sujuvoittamaan ulkomaisten sairaanhoitajien laillistumisprosessia Suomessa. SAILA-hankkeet päättyivät vuoden 2025 lopussa. Saila 1-hanke on saanut rahoituksensa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM), ja Saila2-hanketta rahoitti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA).
SAILA-hankkeessa kehitetty toimintamalli tarjoaa valtakunnallisesti yhtenäisen ja systemaattisen tavan sairaanhoitajien laillistumisprosessille. Mallin avulla varmistetaan, että kaikki laillistuvat sairaanhoitajat saavat tasapuoliset mahdollisuudet osoittaa osaamisensa ja pätevöityä Suomessa sairaanhoitajaksi. Toimintamalli tukee laillistuvia sairaanhoitajia ymmärtämään suomalaisen hoitokulttuurin ja sopeutumaan työelämän käytäntöihin. Yhtenäiset ja selkeät prosessit, toimintaperiaatteet sekä läpinäkyvyys vahvistavat myös työelämäyhteistyötä. Toimintamalli selventää työnantajille, mitä sairaanhoitajan laillistuminen tarkoittaa käytännössä ja mitä vastuita sekä velvoitteita eri osapuolille kuuluu. Tämä edistää sujuvaa yhteistyötä, osaamisen tunnistamista ja sen hyödyntämistä työpaikoilla. (Karjalainen, Ylikahri & Eronen 2026, 10.)
Yhteisesti kehitetyt materiaalit laillistamisväylän tukena
SAILA-hankkeessa tuotettiin monipuolinen materiaalikokonaisuus sekä laillistamisväylällä opiskeleville sairaanhoitajille, opettajille että työelämän toimijoille. Materiaalit tarjoavat laillistujalle sekä opettajalle konkreettista tukea laillistamisväylän opintoihin ja opetukseen. Laillistujille suunnatut materiaalit tukevat hoitotyön osaamisen sekä ammatillisen kielitaidon kehittymistä, mutta myös suomalaisen hoitokulttuurin ja terveydenhuollon toimintaympäristön ymmärtämistä. Materiaalien tuottamisessa on hyödynnetty yhteisopettajuutta hoitotyön opettajien ja suomi toisena kielenä- opettajien välillä. Tämän mahdollisti hoitotyön substanssin ja kielituen integroinnin toisiinsa tukien laillistujan osaamisen kehittymistä monipuolisesti.
Työelämään siirtyminen voi aiheuttaa erilaisia kulttuurillisia ja ammatillisia haasteita, minkä vuoksi kohdennettu tuki suomalaiseen työelämään kiinnittymisen varmistamiseksi on tärkeää (Cubelo, Parviainen & Kohanová 2025). SAILA-hankkeessa tuotetun työelämälle suunnatun materiaalin avulla voidaan vahvistaa ohjausosaamista, kulttuuritietoisuutta ja tukee osaltaan työelämän ja korkeakoulun välistä yhteistyötä laillistumisprosessissa. Kaikki julkaistavissa oleva hankemateriaali on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa aoe.fi- sivustolla.
SAILA-hankkeessa hankkeeseen osallistuneet ammattikorkeakoulut kehittivät yhdessä myös materiaalia laillistamisväylän valintaprosessiin sekä prosessiin kuuluviin kuulusteluihin. Yhteinen materiaali tukee valtakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä ja lisää prosessin luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Hankkeen päätyttyä ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö jatkuu. SAILA-hankkeessa mukana olleet 20 ammattikorkeakoulua ovat muodostaneet laillistamisväylän äärelle verkoston, mikä mahdollistaa valtakunnallisen yhteistyön toteutumisen.
Kirjoittaja:
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi asiantuntijana SAILA-hankkeissa.
Lähteet:
Cubelo, F., Parviainen, A. & Kohanová, D. 2025. The impact of bridging education programs on internationally educated nurses becoming registered nurses in high‑income countries: A mixed‑methods systematic review. International Nursing Review, 72(2). Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/inr.13038
Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., Juntunen, J., Tuomikoski, A.M., & Mikkonen, K. 2022. Integration strategies and models to support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nursing staff into healthcare environments: An umbrella review. International Journal of Nursing Studies. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104377
Karjalainen, A., Ylikahri, K. & Eronen, L. 2026. Kohti valtakunnallisesti yhtenäistä sairaanhoitajien laillistumisväylää. Teoksessa Haarala, P., Karjalainen, A., & Ylikahri, K. (toim.) 2026. SAILA – Sairaanhoitajan laillistuminen Suomessa: Toimintamalli EU‑ ja ETA‑valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien laillistumiseen (TAITO‑sarja 162). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/909984/2026%20Taito%20162%20SAILA%20-%20Sairaanhoitajan%20laillistuminen%20Suomessa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2022. Työperusteinen maahanmuutto: Maahanmuuttohallinnon tehokkuus, asiakaslähtöisyys sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointi sosiaali ja terveysalalle (Tarkastuskertomus 13/2022). Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa: https://vtv.fi/wp-content/uploads/2025/08/VTV-Tarkastus-13-2022-Tyoperusteinen-maahanmuutto.pdf
