Seksuaalikasvatus on osa yleistä kasvatusta, joka alkaa jo syntymästä. Se auttaa lasta kehittämään ymmärrystä, kehontuntemusta ja kehonkuvaa sekä itseluottamusta. Lisäksi lapsi oppii käyttäytymään vastuullisesti itseään ja muita kohtaan. (THL 2010, 35.) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/ 2011) määrittää, että neuvolassa annettavan terveysneuvonnan tulisi sisältää lapsen seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukevaa neuvontaa kehitysvaihetta vastaavasti. Terveydenhoitajan tehtävä on huomioida lapsen oikeudet seksuaalikasvatukseen ja antaa siihen tukea myös vanhemmille.
Neuvolaikäisen seksuaalinen kehitys
Seksuaalisuus kehittyy koko ajan lapsen kasvaessa, ja lapsi on utelias omasta seksuaalisuudestaan. Kun vanhemmat ymmärtävät lapsen normaalin seksuaalisen kehityksen, on sitä helpompi tukea ja antaa vastauksia ikätasoisesti esimerkiksi lisääntymisterveyteen liittyen. Neuvolatyötä tekevän ammattilaisen on tärkeä ymmärtää lapsen seksuaalisen kehityksen vaiheet, jotta seksuaalikasvatus toteutuu iänmukaisesti ja siihen liittyvä ohjaus vanhemmille on oikeanlaista.
0–3-vuotiaiden lasten seksuaaliseen kehitysvaiheeseen kuuluvat löytäminen ja tutkiminen. Löytämiseen liittyy aisteihin keskittyminen kuunnellen, koskettaen, katsellen, maistaen ja haistaen. Taapero alkaa olla jo tietoinen itsestään ja kehostaan, ja hän on lisäksi kiinnostunut muiden kehoista. 2–3-vuotias rupeaa puolestaan ymmärtämään, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. 4–6-vuotiaana lapsi tiedostaa jo enemmän, miten ”pitäisi” käyttäytyä. Lapsi esimerkiksi tajuaa, että julkisilla paikoilla alasti olemista paheksutaan, minkä vuoksi kehoa tutkivia lääkärileikkejä saatetaan leikkiä piilossa. Leikki-ikäinen lapsi alkaa myös oppia asettamaan rajoja omaa kehoaan kohtaan. Sukupuolet ja sukupuoliroolit hahmottuvat hiljalleen, ja lisääntymisterveys kiinnostaa. (THL 2010, 25.)
Kehotunnekasvatus ja turvataidot
Osalle vanhemmista seksuaalisuudesta puhuminen voi olla tabu, minkä vuoksi on tärkeää, että terveydenhoitaja uskaltaa ottaa asian puheeksi vanhempien kanssa. Pienten lasten seksuaalikasvatuksesta puhutaan usein termillä kehotunnekasvatus, jolloin seksuaalisuus sanana ei aiheuta hämmennystä vanhemmissa. Kehotunnekasvatuksen tarkoituksena on antaa lapsentasoista tietoa mm. kehosta, oikeuksista ja tunteista, joiden avulla lapsi oppii kunnioittamaan omaa ja toisten kehoa. (Cacciatore ym. 2021.)
Väestöliiton turvataitojuliste (Väestöliitto 2018 a) opettaa kosketuksen sääntöjä ja turvataitoja. Esimerkiksi uimapukusäännöstä voi kertoa neuvolaikäisen lapsen vanhemmille konkreettisena esimerkkinä kehotunnekasvatuksesta. Lisää vinkkejä seksuaalikasvatuksen tueksi ja apuja askarruttaviin kysymyksiin löytyy Väestöliiton sivustolta Lapsi ja seksuaalisuus (Väestöliitto 2018b).
Vanhemmat saavat sivustolta tietoa ja tukea, mitä ja miten seksuaalisuudesta puhutaan lapsen ikätason mukaisesti. Lapsilla on oikeus seksuaalikasvatukseen, ja vanhempien tukeminen seksuaalikasvatuksessa auttaa lasten oikeuksien toteutumisessa.
Kirjoittajat
Anniina Laukkola on kätilö ja seksuaalineuvoja sekä LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija. Laukkola on lähdössä Saksaan Erasmus (BIP) -opiskelijavaihtoon, jossa viikon teemana ovat ihmisoikeudet. Matka on osa opintoihin kuuluvaa kehittämistehtävää.
Sanna Imeläinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Cacciatore, R., Kangaskoski, H. & Ingman-Friberg, S. 2021. Seksuaaliterveys ja seksuaalikasvatus lastenneuvolassa. NEUKO-tietokanta. Terveysportti. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00044#s3
Pixabay. 2016. Meri-aamu-aamunkoitto-auringonlasku. Pexels. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/meri-aamu-aamunkoitto-auringonlasku-160675/
THL. 2010. Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. Maailman terveysjärjestö (WHO) Euroopan aluetoimisto ja BZgA. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80220/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6.4.2011/338. Finlex. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338#Pidm46651395661872
Väestöliitto. 2018a. Turvataidot ja lapsen keho. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2021/03/fa12c54b-turvataitojuliste_suomi.pdf
Väestöliitto. 2018b. Lapsi ja seksuaalisuus. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/lapsi-ja-seksuaalisuus/
