Vapaa-ajanasumisella on merkitystä ja vaikutusta Suomessa

Vapaa-ajan asumisen tarvitsemat palvelut ovat tärkeä näkökulma maaseutumaisten kuntien palvelurakenteen kehittämisessä. Toimivat palvelut houkuttelevat vapaa-ajanasukkaita, joista voi tulla myös vakituisia asukkaita mökkipaikkakunnille.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä (SVT 2021). Viimeisimmän Mökkibarometri 2021 -tutkimuksen mukaan jokaista suomalaista vapaa-ajanasuntoa käyttää keskimäärin 4,7 henkilöä. Suomessa on siis jopa 2,9, miljoonaa toistuvasti vapaa-ajanasuntoa käyttävää mökkeilijää. (Voutilainen ym. 2021, 3.) Vapaa-ajanasuminen onkin merkittävä ilmiö Suomessa, ja se vaikuttaa paitsi yksittäisten kuntien myös koko maan kehitykseen.

Myyryläinen (2023, 20) toteaa vapaa-ajanasumisen näyttäytyneen viime vuosina enenevissä määrin maaseudun väestökatoa paikkaavana ilmiönä, jolla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja maankäytöllisiä vaikutuksia maaseutualueisiin. Vapaa-ajanasumiseen kulutetaan vuositasolla kaikkiaan 8,6 miljardia euroa. Rakentamiseen, korjaukseen ja kiinteistökauppoihin kulutetaan 2,62 miljardia euroa vuositasolla ja päivittäistavarahankintoihin ja palveluihin 2,67 miljardia euroa. (Rakennustutkimus RTS Oy.)

Mökkibarometri 2021 -tuloksien mukaan vapaa-ajanasuminen ilmiönä on kasvanut sekä tullee kasvamaan entisestään ja myös etätyön tekeminen vapaa-ajanasunnolta käsin näyttäisi olevan voimakkaassa kasvussa. (Voutilainen ym. 2021, 76–80.)

Pienen kunnan voimavara

Vapaa-ajanasuminen kukoistaa monissa pienissä kunnissa, missä vapaa-ajanasuminen ei ainoastaan rikastuta alueen maisemaa, vaan myös moninkertaistaa kunnan elinvoiman. Esimerkkinä tästä toimii Asikkala, yksi Päijät-Hämeen mökkirikkain kunta, missä kesämökkien lukumäärä ylittää vakituisten asuntojen määrän (SVT 2021). Kiurun (2023) AMK-opinnäytetyössä selvitettiin kyselyn avulla Asikkalan alueen vapaa-ajanasukkaiden tyytyväisyyttä vapaa-ajanasumiseensa ja asukkaiden merkitystä alueen palveluiden käyttäjinä. Tuloksissa havaittiin alueen vapaa-ajanasukkaiden olevan tyytyväisiä vapaa-ajanasumiseensa ja myös alueen palvelutarjonnan vastaavan heidän tarpeitaan hyvin.

Myös Myyryläinen (2023) havaitsi tutkimuksessaan vapaa-ajanasuminen selkeät positiiviset vaikutukset pienten kuntien elinvoimaisuuteen ja että kuntien on suositeltavaa panostaa vapaa-ajanasumisen kehittämiseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kausiluonteisen vapaa-ajanasumisen muuttamisessa ympärivuotiseksi, jolloin hyödyt kunnille kasvaisivat. Vapaa-ajanasumisen kehittämisessä on kuitenkin tärkeätä ottaa huomioon myös sen vaikutukset alueen kestävälle kasvulle ja vakituisten asukkaiden hyvinvoinnille.

Vapaa-ajanasumisen mahdollisuudet pienen kunnan voimavarana ovat monimuotoiset. Huolellisella palveluiden suunnittelulla ja vapaa-ajanasukkaiden tarpeiden huomioimisella voidaan luoda kaikkia alueen asukkaita houkutteleva ja yhteisöllinen ympäristö. Näin vapaa-ajanasuminen voi olla avainasemassa luomassa vireää ja kestävää tulevaisuutta pienessä kunnassa.

Lähteet

Kiuru, H. 2023. Vapaa-ajanasuminen Asikkalassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534282

Myyryläinen, T. 2023. Vapaa-ajan asutuksen vaikutus pienten mökkipaikkakuntien elinvoimaisuuteen. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, maantieteen tutkinto-ohjelma. Viitattu 5.12.2023. Saatavissa nbnfioulu-202305312060.pdf

Rakennustutkimus RTS Oy. Ainutlaatuinen mökkikansa. Viitattu 5.12.2023. Saatavissa https://www.suomirakentaa.fi/lomarakentaja

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021. Kesämökit 2020. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://www.stat.fi/til/rakke/2020/rakke_2020_2021-05-27_kat_001_fi.html

Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. 2021. Mökkibarometri 2021. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2021. Luonnonvarakeskus. Viitattu 4.12.2023 Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-237-7