Varastatko lääkkeen ikääntyneeltä?

Martta on 87-vuotias, hän asuu yksin kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Viime aikoina hänen lihasvoimansa on alkanut heikentyä alaraajoissa ja samalla hänen toimintakykynsä on laskenut. Liikkuminen tapahtuu rollaattorin kanssa, eikä Martta uskaltaudu enää yksin ulos. Jos Martan tarvitsee lähteä asioille, hänet haetaan autolla alaoven edestä ja viedään oven eteen, jotta kävelymatka jää lyhyeksi.

Läheinen käy usein auttamassa arkiaskareissa, vie roskat, siivoaa sekä hoitaa ostokset. Läheisen puuhastellessa Martta usein istuu ja katselee. Lähtiessään läheinen tarttuu roskapussiin ja Martta jää nojatuoliin istumaan. Tiputtaessaan roskapussin säiliöön läheinen ajattelee: ”Hyvä työ on taas tehty, kun autoin Marttaa.”

Apuri vai liikuntavaras?

Auttoiko läheinen tosiaan vai varastiko hän itse asiassa Martan lääkkeen? Ikääntyneiden toimintakykyä heikentävä oireyhtymä, gerastenia, voi olla myös Martan alaraajaheikkouden taustalla. Ikääntymisen vääjäämättä mukanaan tuomat muutokset tapahtuvat gerasteniassa liian voimakkaasti ja nopeasti, jolloin toimintakyky heikkenee.

Gerastenian hoitona ei ole pilleri purkista, vaan säännöllinen monipuolinen liikunta. ”Auttaessaan” Marttaa läheinen tulee itse asiassa varastaneeksi tältä elintärkeän lääkkeen eli liikunnan. Läheinen lisäsi Martan passiivista aikaa vähentämällä arkiliikuntaan käytettäviä minuutteja sekä asiointireissuilla kertyneitä askeleita. Tuskin läheinen ottaisi lääkedosetista sydän- tai diabeteslääkkeitä ja jättäisi niitä antamatta Martalle?  

Syntymäpäivälahjaksi nilkkapainot ja fysioterapeutti

Mitä, jos läheinen auttaisikin Marttaa tärkeän lääkkeen eli liikunnan nauttimisessa?

Tuolilta ylösnousut ja portaiden kävely toimivat hyvinä lihaskuntoliikkeinä. Läheinen voi tukea kotiaskareissa tekemällä Martan rinnalla, ei puolesta. Roskapussi viedään yhdessä ja samalla nautitaan kauniista ulkoilmasta sekä yhdessäolosta. Verikokeisiin mentäessä auto odottaakin parkkipaikalla eikä oven edessä, jolloin kertyy luontaisesti askeleita. Rollaattorin päällä tai puiston penkillä voi huilata, jos yhtäjaksoisesti ei jaksa koko matkaa kävellä. Jos voimia on vielä jäljellä, kotiin tultaessa voidaan kulkea portaita hissin sijaan, vaikka vain viimeinen kerrosväli. Syntymäpäivälahjaksi Martalle annetaan säännölliset fysioterapeutin kotikäynnit hemmotteluhoidon sijasta tukemaan liikuntaharjoittelussa. Nyt läheinen vasta oikeasti auttaakin!

Liikuntaharjoittelun aloittamiseen ei ole yläikärajaa. Vaikka tänään kävely saattaa tuntua Martasta maratonilta, muutaman viikon päästä se sujuu jo helpommin. Marttaa väsyttää, mutta samalla hän on onnellinen.

Säännöllinen liikuntaharjoittelu todistetusti ylläpitää gerasteenisilla ikääntyneillä elämänlaatua (Suikkanen ym. 2021a), hidastaa itsenäisen toimintakyvyn laskua sekä parantaa fyysistä suorituskykyä (Suikkanen ym. 2021b). Älä siis varasta läheisesi lääkettä, vaan mahdollista sen nauttiminen!

Lähteet

Suikkanen, S., Soukkio, P., Aartolahti, E., Kautiainen, H., Kääriä, S., Hupli, M.T., Sipilä, S., Pitkälä, K.H. & Kukkonen-Harjula, K.2021a. Effects of home-based physical exercise on days at home and cost-effectiveness in pre-frail and frail persons: Randomized controlled trial. Journal of American Medical Directors Association. Vol. 22(4), 773-779. doi:10.1016/j.jamda.2020.06.005

Suikkanen, S., Soukkio, P., Aartolahti, E., Kääriä, S., Kautiainen, H., Hupli, M.T., Pitkälä, K., Sipilä, S. & Kukkonen-Harjula, K. 2021b. Effect of 12-month supervised, home-based physical exercise on functioning among persons with signs of frailty – Randomized Controlled Trial.  Archives of Physical Medicine and Rehabilitation. Vol.102(12), 1692-1699. doi: 10.1016/j.apmr.2021.06.017