Miestämön ilmiökeskustelut kokosivat osallistujia dialogiin

Tasa-arvohanke Miestämön yhtenä tavoitteena on tuoda miesten kanssa työskenteleville ammattilaisille tietoa ilmiöistä ja asioista, joita esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla ja jotka olisi hyödyllistä huomioida ohjauksessa ja valmennuksessa sekä palveluissa. Hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta sekä sukupuoleen kiinnittyvistä syrjäytymistä aiheuttavista ongelmista että niiden ratkaisumahdollisuuksista eri toimintakonteksteissa. (LAB 2021.)

Vuoden 2021 aikana hankkeessa järjestettiin ilmiökeskustelujen sarja, jossa keskusteltiin neljä kertaa miesten elämästä, tasa-arvosta ja työstä. Ilmiökeskustelut keräsivät yhteensä yli 50 osallistujaa miehiä eri yhteyksissä tapaavista ammattilaisista ja kohderyhmään kuuluvista.  Osa keskustelijoista osallistui useampaan kuin yhteen keskusteluun.

[Alt-teksti: Mainosjuliste, jossa on sinivihreällä pohjalla suuri mikrofonin kuva sekä teksti: Nyt puhutaan miehistä. Ilmiökeskustelujen sarja. Tapahtumassa keskustellaan miehen elämästä, tasa-arvosta ja työstä.]
Kuva 1. Miestämön ilmiökeskusteluja markkinoitiin muun muassa työttömien miesten kanssa toimiville ammattilaisille. (Kuva: Maina Seppälä)

Ilmiökeskustelujen sisällön ja toteutustavan suunnittelussa hyödynnettiin muun muassa Sitran (2018) Ilmiölähtöisen ajattelun työkalupakkia ja Erätauko-menetelmää (Erätauko-säätiö 2021). Keskeisenä ajatuksena oli tuoda aiheesta kiinnostuneita ihmisiä yhteen ja mahdollistaa tasavertainen, vuorovaikutteinen dialogi, jossa pohditaan yhdessä ilmiöiden luonnetta sekä niihin liittyviä syy-seuraussuhteita eri näkökulmista.

Itse ilmiökeskustelut olivat kestoltaan 1,5 tunnin tilaisuuksia Zoomissa. Jokaisen keskustelun aluksi kuultiin valitusta aiheesta ennalta sovitun alustajan puheenvuoro, jonka tarkoituksena oli johdattaa osallistujat tilaisuuden tarkempaan aiheeseen. Tämän jälkeen keskustelua jatkettiin yhdessä rakentaen uutta ymmärrystä aiheeseen erilaisista näkökulmista käsin. Osallistuminen oli mahdollista joko omalla puheenvuorolla tai kommentoimalla kuultua alustusta tai  keskustelua chatin kautta. Ilmiökeskustelujen fasilitoinnista vastasi Miestämön hanketiimi.

Osallistujat kokivat tulleensa kuulluiksi

Ilmiökeskusteluissa kerättiin joka kerta osallistujilta palautetta aina tapaamisen päätteeksi. Palautteen keruussa hyödynnettiin Zoomin Polls-kyselyä, jossa osallistujat vastasivat viisiportaisen Likert-asteikon väittämiin. Matkan varrella kerättyä palautetta hyödynnettiin aina seuraavan tilaisuuden suunnittelussa.

Yhteenvetona palautteista voidaan todeta, että yleisesti ottaen ilmiökeskustelut olivat hyviä osallistujien mielestä. Lähes kaikkien vastaajien kokemus ilmiökeskusteluun osallistumisesta oli, että tilaisuudessa tuli kuulluksi, ymmärretyksi ja kunnioitetuksi joko hyvin tai erinomaisesti. Osallistujien mielestä ilmiökeskusteluissa myös keskusteltiin olennaisista aiheista ja asioista. Zoomissa toteutettu työskentelytapa sopi vastaajille, ja fasilitointi tuki keskustelua lähes kaikkien mielestä.

Miestämö-hankkeen projektitiimi on keskustelusarjaan tyytyväinen. Keskustelujen pohjalta tuotetaan mieserityistä tietoa esimerkiksi erilaisille ammattilaisryhmille, jotka työskentelevät työllisyyspalveluiden parissa.

Kirjoittaja

Kati Ojala työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Miestämö − hybridillä työelämään -hankkeessa.

Lähteet

LAB. 2021. Miestämö – hybridillä työelämään. Hanke. [Viitattu 3.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miestamo-hybridilla-tyoelamaan  

Sitra. 2018. Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki. Työpaperi. [Viitattu 3.12.2021]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2018/12/21105924/ilmiolahtoisen-suunnittelun-tyokalupakki.pdf

Erätauko-säätiö. 2021. Mikä Erätauko? [Viitattu 3.12.2021]. Saatavissa: https://www.eratauko.fi/mika-eratauko/