Poikkeusolot haastavat yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten jaksamista. Varautuminen vahvistaa toimintakyvyn ja toivon säilymistä myös haastavina aikoina, niin organisaatioissa kuin yksilöissäkin. Suomen lainsäädännössä poikkeusoloilla tarkoitetaan tilanteita, joissa yhteiskunnan toiminta vaarantuu olennaisesti. Näitä voivat olla aseellinen hyökkäys tai siihen rinnastettava vakava uhka ja sen jälkitila, väestön toimeentuloon tai talouden perustoihin kohdistuva erityisen vakava kriisi, laaja-alainen suuronnettomuus sekä sen jälkitila, tai vaikutuksiltaan vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, 2025.)
Nykyinen hallitus ja Presidentti Alexander Stubb hyväksyivät syksyllä 2025 muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Muutosten tavoitteena on vahvistaa valmiutta ja varautumista sekä parantaa häiriötilanteiden hallintaa niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Laki antaa hyvinvointialueille riittävät toimivaltuudet johtamiseen ja päätöksentekoon myös valtakunnallisissa kriiseissä. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden palvelujärjestelmään, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia yhtenäisenä kansallisena kokonaisuutena. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2025.)
Poikkeusolotilanteisiin varautuminen merkitsee muun muassa uhkien ennakointia, toimitusketjujen turvaamista ja henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämistä. Vaikka valmiuslaki ja pelastuslaki velvoittavat viranomaisia ja hyvinvointialueita, myös organisaatiolla on keskeinen rooli huoltovarmuuden turvaamisessa. Huoltovarmuus rakentuu kriittisten toimialojen yhteistyölle, ennakoinnille ja osaamisen kehittämiselle, joten jokaisella organisaatiolla on siinä oma roolinsa. (Huoltovarmuuskeskus, 2025.) Varautuminen on meidän yhteinen tehtävämme ja toivon ylläpitäminen on yksi sen merkittävimmistä voimavaroista.
Toivo voimavarana epävarmuuden keskellä
Toivo on psyykkinen voimavara, joka auttaa jaksamaan ja näkemään maailmassa mahdollisuuksia. MIELI ry (2025) kuvaa toivoa uskona siihen, että asiat voivat muuttua parempaan. Kun toivo vahvistuu, ihminen kokee hallinnan tunnetta ja pystyy toimimaan aktiivisesti.
Toivon ylläpitäminen työelämässä ja elämässä yleisesti on voimavara, joka saa meidät toimimaan ja löytämään luottamusta siihen, että voimme vaikuttaa ja löytää polkuja tavoitteisiimme. Toivo lisää hyvinvointia, motivaatiota ja sitoutumista sekä vahvistaa sopeutumiskykyä erityisesti epävarmuuden aikana. Tulevaisuudenusko syntyy selkeistä tavoitteista, osaamisesta, tuesta ja arvostuksen kulttuurista. Ilman toivoa työyhteisö menettää suunnan ja kyvyn tarttua haasteisiin, mutta toivo antaa energiaa tarttua toimeen ja rakentaa yhteistä suuntaa työyhteisössä. (Sarkkinen, 2025.)
LAB-ammattikorkeakoulu tukee organisaatioita varautumisessa
Lainsäädäntö luo puitteet, mutta kestävä valmius perustuu muun muassa osaamisen syventämiseen, johtamisen kyvykkyyteen ja psyykkisen kuormituksen hallintaan. Ammattikorkeakoulut, kuten LAB, voivat toimia keskeisinä kumppaneina hyvinvointialueiden sekä organisaatioiden varautumisen ja osaamisen kehittämisessä. Ne tarjoavat alueellista asiantuntemusta ja koulutusresursseja, jotka tukevat kriisijohtamisen, poikkeusolojen hoitotyön ja psyykkisen jaksamisen osaamista. Yhteistyö voi sisältää muun muassa täydennyskoulutusta, valmennusta tai tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka vahvistavat häiriötilanteisiin varautumista ja niissä toimimista. LAB-ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana kehittämässä ratkaisuja, jotka tukevat hyvinvointialueiden sekä organisaatioiden varautumista, henkilöstön osaamista ja toivon ylläpitämistä myös niissä hetkissä, joista sitä on vaikea löytää. (LAB WellTech, 2025.)
Kirjoittajat
Edla Mursinoff työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön asiakkuuspäällikkönä täydennys- ja erikoistumiskoulutusten parissa. Hänen työnsä keskiössä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen syventäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi.
Netta Lehtinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön asiakkuusvastaavana. Hän koordinoi yksikön koulutustarjontaa ja toimii tukena koulutusten kehittämisessä sekä niiden markkinoinnissa ja viestinnässä.
Lähteet
Huoltovarmuuskeskus. 2025. Huoltovarmuus Suomessa. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa Huoltovarmuus Suomessa – Huoltovarmuuskeskus
Kseniia_ph. 2025. Foggy glass on window with written finger word Hope in paint heart concept photo on blue background. Envanto. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa Foggy glass on window with written finger word Hope in paint heart concept photo on blue background Stock Photo, ft. hope & journey – Envato
LAB WellTech. 2025. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa Valmius & toivo – LAB WellTech
MIELI Ry. 2025. Toivo on uskoa siihen, että asiat voivat muuttua. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa Toivo on uskoa siihen, että asiat voivat muuttua – MIELI ry
Sarkkinen, Marja. 2025. Toivo on työelämässä voimavara, joka saa meidät toimimaan. Työterveyslaitoksen verkkolehti Työpiste. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa Toivo on työelämässä voimavara, joka saa meidät toimimaan | Työterveyslaitos
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2025. Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista vahvistettiin lakimuutoksella. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista vahvistettiin lakimuutoksella – Valtioneuvosto
Turvallisuuspolitiikan tietopankki. 2025. Valmiuslaki: poikkeusolot. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa Valmiuslaki: Poikkeusolot – Turpopankki
