Varhaiskasvatuksen perheohjaaja perheiden tukena Tuusulassa

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä (Suoperä & Toivonen 2021) toteutettiin tutkimuksellinen kehittämishanke, jossa kehitettiin varhaiskasvatuksen perheohjaajan toimintamallia osaksi Tuusulan kunnallisia varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatuksen perheohjaajan toimintamallia kehitettiin varhaiskasvatuksessa toimivien ammattilaisten näkökulmasta sekä peilaamalla sitä kehittävän vertaiskäynnin kohdekunnan jo olemassa olevaan työnmalliin.

Varhaiskasvatuksen perheohjaaja toimii osana varhaiskasvatuspalveluja tarjoten perheille tukea ja ohjausta luottamuksellisesti. Perheohjaukseen otetaan yhteyttä muun muassa lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Varhaiskasvatuksen perheohjaus vastaa Lapsistrategian 2021 tavoitteisiin

Vanhemmuuden tukeminen on nostettu esiin suomalaisessa perhepolitiikassa, ja käsitys vanhemman tukemisen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin on korostunut. Suomen ensimmäinen Lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021, ja sen linjauksissa otetaan huomioon ennaltaehkäisevän työn lisääminen varhaisen tuen ja puuttumisen avulla. Matalan kynnyksen toimintamuodot ja varhainen tuki on nostettu strategiassa merkittävään rooliin, ja niiden vahvistamista ja kehittämistä korostetaan. (Lapsistrategia 2021, 27–28, 41; Sihvonen 2020, 66-70.)

Läsnä ja lähellä, kuunnellen, tukien, ohjaten ja vierellä kulkien

Varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintamalli syntyi kehittämishankeen tuloksena. Toimintamallissa tuodaan esiin varhaiskasvatuksen perheohjauksen keskeiset työskentelyn alueet.

Kehittämishankkeen aineistonkeruun pohjalta tuotetut tulokset monimuotoinen yhteistyö, varhainen tuki, matalan kynnyksen palvelu, vanhemmuuden tuki ja huolen puheeksi ottaminen näkyvät varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintamallissa ja luovat työlle viitekehyksen.

Varhaiskasvatuksen perheohjaus toteutetaan lapsen ja perheen tarpeiden mukaisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Moniammatillinen yhteistyö nähdään Pärnän (2012, 219) mukaan mahdollisuutena, jonka avulla voidaan vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja samalla palvelurakenteen tehokkuushaasteisiin. Moniammatillinen yhteistyö tukee parhaimmillaan asiakkaan omia voimavaroja ja hänen omaa asiantuntijuuttaan. 

Varhaiskasvatuksen perheohjaajan työ vahvistaa varhaiskasvatuksessa tehtävää vanhemmuuden tukemista, verkostoyhteistyötä sekä tietoisuutta alueen lapsi- ja perhepalveluista. Keskeisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin lisääminen yhteisen kasvatusyhteistyön kautta perheen, varhaiskasvatuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Työtä tehdään perheessä jo olemassa olevien verkostojen kanssa ja tarvittaessa luodaan perheen tarpeita tukevia verkostoja.

Lähteet

Lapsistrategia 2021. [Viitattu 8.5.2021.] Saatavissa: https://www.lapsenoikeudet.fi/wp-content/uploads/2021/04/lapsistrategia-FIN.pdf

Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina: Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C:341. Turku: Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. [Viitattu 8.5.2021.] Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/77506/AnnalesC341Parna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sihvonen, E. 2020. From family policy to parenting support. Parenting-related anxiety in Finnish family support projects. [Viitattu 8.5.2021] Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/311925/FROMFAMI.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suoperä, M. & Toivonen, N. 2021. Varhaiskasvatuksen perheohjaajan toimintamallin kehittäminen Tuusulan kuntaan: ”Yhdessähän me tätä työtä tehdään”. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala. [Viitattu 27.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711717

Kuvat

Kuva 1. Suoperä, M. & Toivonen, N. 2021. Tuusulan varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintamalli.

Kuva 2. jarmoluk 2017. Kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508. Pixabay. [Viitattu 19.5.2021.] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-yst%C3%A4vyys-yst%C3%A4v%C3%A4t-lapset-2847508/