PBbase kerää osbutoimijat yhteen: case pienemmät toteutukset

EmPaci – Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region -hankkeen tuore, kansainvälinen osallistuvan budjetoinnin – osbun – verkosto PBbase kerää yhteen aiheesta kiinnostuneita. Verkoston tavoitteena on levittää tietoa ja tuoda osbun suunnittelijoita ja toteuttajia yhteen vaihtamaan ajatuksia erilaisista toimintatavoista. Kesäkuisessa verkoston verkkotapaamisessa tutustuttiin pienempiin osbutoteutuksiin.

Kuva 1. EmPaci-hankkeessa kerätään kokemuksia pienemmistä ja suuremmista osbu-toteutuksista Itämeren alueella. Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia jaetaan muun muassa PBbase-verkoston kautta  (geralt 2019)

Suurtoteutukset kuten suomalainen Oma Stadi, jonka toisella kierroksella on nyt jaossa 8,8 miljoonaa euroa joka toinen vuosi, saavat paljon huomiota kuntakentällä osallistuvasta budjetoinnista puhuttaessa, mutta monissa kunnissa tilanne on toisenlainen. Pienemmätkin kaupungit ja kunnat ovat kokeilleet osbua ja ottaneet sen omakseen. Esimerkiksi Inarissa ja Porissa on toteutettu osbu jo joitakin vuosia.

Millaisia pienemmät toteutukset sitten ovat, ja miten koko vaikuttaa osbuun? Voiko esimerkiksi vähemmällä rahalla saada aikaan vaikuttavuutta? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Tampereen yliopiston tutkijatohtori Pauliina Lehtosen esityksessä, joka johdatti iltapäivän aiheeseen

Lehtosen mukaan pienempien resurssien osbut ovat usein vahvasti paikallisia ja käytännön tarpeisiin kiinnittyneitä sekä toteutukseltaan innovatiivisia, mikä näkyi myös Suomesta ja Liettuasta saaduissa käytännön terveisissä. (Lehtonen 2021.) Kaiken kaikkiaan, suomalaisosbuissa ehdotetuissa ja läpi menneissä ideoissa korostuvat samankaltaiset teemat. Eri ikäisten asukkaiden arjen sujuvuuteen ja hyvinvointiin liittyvät teemat, kuten puistojen parannukset ja erilaisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittäminen, ovat suosittuja aiheita. (Marttinen 2020.)

Tehoja oivalluksista

Suomalaisesimerkkinä toimineessa Inarissa on osbuiltu kolme kertaa, ja jaossa oli viimeksi 10 000 euroa. Asukkaiden ideat ovat liittyneet täälläkin hyvinvointiin ja lähiympäristön kehittämiseen, kuten leikkipuistoihin, puistoihin ja ulkoliikunnan tukemiseen – toteutukseen valittiin vuonna 2020 skeittiparkki. Tämän pohjoisen kunnan erityispiirteitä ovat pieni asukasmäärä ja laaja maantieteellinen sijainti, mikä haastaa myös osallistuvan budjetoinnin toteutusta. Osbun toteutuksesta vastaava Verena Kortelainen kertoi, että mukaan olikin valjastettu erilaisia arjen tukikeinoja, kuten kirjastoauto, joka levitti tietoa osbusta myös ydintaajama Ivalon ulkopuolelle. (Kortelainen 2021.)

Liettualainen Rietavaksen kunta puolestaan toimii EmPaci-hankkeessa pilottikuntana, ja on vuosina 2020–2021 kokeillut osallistuvaa budjetointia ensimmäistä kertaa. Siellä lähdettiin liikkeelle kokeilulla, jossa paikallinen oppilaitos toimi eräänlaisena priimusmoottorina, jonka avulla kehitettiin koko kuntaa. Rasa Baliuleviciene Rietavaksen turismi- ja yrityskeskuksesta totesikin, ettei pioneerielämä korona-ajassa ollut helppoa, mutta esiin nousseet haasteet kohdattiin kääntämällä heikkoudet vahvuuksiksi kokeilemalla rohkeasti. Ensimmäisen kierroksen innoittamana kunnassa on parhaillaan käynnissä jo toinen kierros. (Baliuleviciene 2021.)

Kaikki on suhteellista

Pauliina Lehtonen kehotti pohtimaan, miten määrittelemme pienen osbun. Onko kyse tarkasti rajatusta toteutuksesta, kunnasta, jossa on vain vähän asukkaita, vai määritteleekö tämän ainoastaan jaettava rahasumma? On myös huomionarvoista, että niin sanotut suuretkin suomalaisosbut edustavat pienempää prosenttia kaupungin kokonaisbudjetista kuin monissa eurooppalaisissa verrokkikaupungeissa eli koko on verrattain suhteellinen käsite (Kapanen 2020).

Kirjoittaja

Annukka Heinonen (tradenomi, YAMK) toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä kansainvälisessä EmPaci – Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region -projektissa, joka kokoaa 17 toimijaa kuudesta maasta kehittämään osallistuvaa budjetointia kunnissa. Suomesta mukana ovat LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi Tampereen yliopisto ja Kuntaliitto. Lisätietoja projektista suomeksi.

Lähteet

Baliuleviciene, R. & Dockeviciene, L. 2021. Participatory budgeting experiences from Rietavas, Lithuania. PBbase verkostoiltapäivä, Tampereen yliopisto / EmPaci 16.6.2021.

Kapanen, M. 2020. National Audit Office of Finland. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: https://www.vtv.fi/en/good-governance-articles/participatory-budgeting-gives-decision-making-power-to-citizens-and-at-its-best-improves-well-being/

Kortelainen, V. 2021. Participatory budgeting experiences in a distant and sparsely populated municipality in Inari, Finland. PBbase verkostoiltapäivä, Tampereen yliopisto / EmPaci 16.6.2021.

Lehtonen, P. 2021. Researching smaller scale PBs. PBbase verkostoiltapäivä, Tampereen yliopisto / EmPaci 16.6.2021.

Marttinen, V. 2020. Kaupunki antoi miljoonia, helsinkiläiset halusivat futiskentän ja kauramaitoa – osallistuva budjetointi toi kuntiin myös saunavihtoja ja roskiksia. Yle. [Viitattu 30.6.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11520927

Linkit

EmPaci. 2021. Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region. PB Base. [Viitattu 30.6.2021]. Saatavissa: http://www.empaci.eu/index.php?id=124

LAB. 2021. Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region (EmPaci.) [Viitattu 30.6.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/empowering-participatory-budgeting-baltic-sea-region-empaci

Kuvat

Kuva 1. Geralt. Altmann, Gerd. 2019. Index finger 4058861_1920. Pixabay. [Viitattu 29.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/etusormi-suuri-pieni-ehdota-4058861/