Kuluttajat ovat vuosi vuodelta entistä tietoisempia vastuullisuudesta ja yritysten toiminnan läpinäkyvyydestä. Tämä kehitys koskee myös kauneudenhoitoalaa, jossa yritysten on tärkeää täyttää vastuullisuuden kriteerit ilman viherpesua. Kun vastuullisuus otetaan huomioon jo yrityksen suunnitteluvaiheessa, siitä tulee olennainen osa yrityksen toimintaa ja kulttuuria.
Liiketoimintasuunnitelman merkitys
Yrityksen toimintaa kuvaavan liiketoimintasuunnitelman on tarkoitus toimia yrityksen tukena koko sen elinkaaren ajan. Sen vuoksi liiketoimintasuunnitelmaa tulisi myös aika ajoin tarkistaa ja päivittää. Korajoki (2025, 1–2, 30–33) tutki opinnäytetyössään liiketoimintasuunnitelman osia ja merkitystä vähän aikaa toimineiden yritysten näkökulmasta. Tulosten mukaan alle neljä vuotta toimineet yrittäjät Suomessa keskittyvät eniten liikeidean kuvaukseen sekä kohderyhmän ja asiakkaiden määrittelyyn liiketoimintasuunnitelmaa kehittäessään. Yrittäjät pitävät liiketoimintasuunnitelmaa melko tärkeänä työkaluna, sillä se luo toiminnalle punaisen langan.
Kun liiketoiminnan suunnittelussa huomioidaan aidosti ja alusta asti vastuullisuus ja kestävä kehitys, tekee se yrityksestä kilpailukykyisemmän. Vastuullisuus luo positiivista mainetta, lisää brändin tunnettavuutta ja tuottaa ratkaisuja ja palveluita, jotka tukevat osaltaan koko yhteiskunnan vastuullista kehitystä. (Dyllick & Muff 2015.)
Vastuullinen kauneus
Kauneudenhoitoalalla on monia toimintoja, joiden vastuullisuutta voidaan kehittää paremmaksi: käytettyjen tuotesarjojen vastuullisuus, maahantuonti, mahdollinen hävikki, toiminnassa käytettyjen apuvälineiden huomioiminen sekä toimitiloihin liittyvä vastuullisuus (sähkö, vesi, pintamateriaalit ja kalusteet).
Vastuullisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen voi hyödyntää esimerkiksi Business Sustainability Typology (BST) -mallia. Malli jakaa yritykset neljään kategoriaan, jotka ovat Business-as-usual, Business sustainability 1.0, Business sustainability 2.0 ja Business sustainability 3.0. Yritys voi siirtyä vastuullisuustasoilla ylöspäin laajentamalla niin sanottuja huolenaiheitaan eli ajattelemalla taloudellisten huolien lisäksi ympäristöön liittyviä huolia ja yhteisöllisiä huolia. Yrityksen tulee siten laajentaa arvon tuottamisen tavoitteitaan sisäisestä ajattelusta laajemman hyvän tuottamiseen. (Dyllick & Muff 2015.)
Kauneudenhoitoalalla BST-mallin hyödyntäminen voi tarjota suurta kilpailuetua ja erottuvuutta markkinoilla. Käytännössä mallia voidaan hyödyntää muun muassa palveluntarjonnan kehittämisessä sekä toiminnan optimoimisessa. Yritys voi tähdätä BST-mallin mukaiseen kolmannen tason vastuullisuuteen esimerkiksi hyödyntämällä luonnonkosmetiikan tuotteita, joiden tuotantoketju on läpinäkyvä ja vastuullinen.
Kauneudenhoitoalan ympäristövaikutukset johtuvat usein tuotteista, joiden raaka-aineissa tai pakkausmateriaaleissa voi olla ympäristölle haitallisia aineita (Davison 2024). Sellaisia ovat Niven-Phillipsin (2019) mukaan esimerkiksi:
- polyetyleeni ja polypropeeni, jotka ovat mikromuoveja. Niitä lisätään esimerkiksi kuorinta-aineisiin.
- oksibentsoni ja oktinoksaatti, joita usein löytyy aurinkovoiteista. Ne voivat vaikuttaa korallien vaalenemiseen.
- synteettiset hajusteet, jotka kertyvät meriin.
Yrittäjän pitää huomioida toiminnassaan myös turvalliset ja reilut työolosuhteet itselleen sekä mahdollisille työntekijöilleen. Liiketoimintaa suunniteltaessa on laskettava työntekijöille reilu palkka ja työturvallisuuden takaamiseen menevät kulut. Työtiloissa tulee huomioida säännösten mukaisesti hygienia, kontaminaatioriskit ja tartuntariskit. Yrittäjän vastuulla on tunnistaa toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat uhat ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi (Valvira 2024, 5–8). Vastuullisen liiketoiminnan myötä kaikki voittavat, eli myös yrittäjä itse voi paremmin.
Kirjoittajat
Inka-Eveliina Korajoki on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Congerdesign. 2020. Hair, hairdresser, barber, beauty, shop. Pixabay. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/hair-hairdresser-barber-beauty-shop-5473204/
Davison, T. 2024. The Environmental Impact of the Beauty Industry. Cleanhub. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://blog.cleanhub.com/beauty-industry-environmental-impact
Dyllick, T., & Muff, K. 2015. Clarifying the Meaning of Sustainable Business: Introducing a Typology From Business-as-Usual to True Business Sustainability. Organization & Environment. Vol. 29 (2), 156–174. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1086026615575176
Korajoki, I.-E. 2025. Tehokas liiketoimintasuunnitelma aloittavalle kauneudenhoitoalan yritykselle. Case: Yritys X. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutus. Lahti. Viitattu 7.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079626
Niven-Phillips, L. 2019. 6 Skincare ingredients which are harming the environment. British Vogue. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://www.vogue.co.uk/article/six-skincare-ingredients-which-are-harming-the-environment
Valvira. 2024. Kauneushoitolan ja muun vastaavan tilan sekä ihoa rikkovan toiminnan hygienian sekä omavalvonnan vaatimuksista. Dnro V/47861/2024. Viitattu 7.5.2025. Saatavissa https://valvira.fi/documents/152634019/171469384/Ohje+kauneushoitolan+ja+muun+vastaavan+tilan+sek%C3%A4+ihoa+rikkovan+toiminnan+hygienian+ja+omavalvonnan+vaatimuksista+2024.pdf/df20884d-c699-a1df-1dcc-efbc418b1e6b/Ohje+kauneushoitolan+ja+muun+vastaavan+tilan+sek%C3%A4+ihoa+rikkovan+toiminnan+hygienian+ja+omavalvonnan+vaatimuksista+2024.pdf?t=1734696444831
