Vastuullisuustyön voi katsoa lähtevän liikkeelle organisaation arvojen määrittelemisestä. Näiden kannalta lähestytään kansainvälisesti määriteltyjä ESG-laatukriteereitä E=Environment, S=Social ja G=Governance (Nordea 2023). Näistä on johdettu kestävän kehityksen SDG-tavoitteet eli Sustainable Development Goals (Ulkoministeriö 2024).
Yrityksen kannalta tulee määritellä kaikki kolme ESG-laatukriteeriä ja valita 17 SDG-tavoitteesta juuri ne, jotka kuvaavat organisaation arvoja ja toiminnan tavoitteita parhaiten. On myös tunnettava yrityksen toimialan markkinatilanne.
Miten asiakkaat ja kilpailijat toteuttavat vastuullisuustyötä? Mikä on nykyisten ja tulevien työntekijöiden odotus vastuullista liiketoimintaa ja rekrytointeja koskien? Kun nämä ovat tiedossa, laaditaan vastuullisuuden viestintäsuunnitelma, jonka avulla tehty työ käännetään kilpailueduksi. Yritysten kehittymisen tarpeisiin pyritään myös vastaamaan muun muassa ammattikorkeakoulujen hanketyön keinoin, kuten VALIOT-hankkeessa (LAB 2024).
![[Alt-teksti: veneenmuotoinen kuvio, jossa veneen pohjarungon muodostavat tasa-arvo, yhteiskunta ja kannattavuus, purjeessa taas ovat muun muassa avoimuus, ympäristö, SDG, viestintä ja vastuullisuusstrategia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/450_2024_Vastuullisuustyo-kilpailueduksi-pk-ja-startup-yrityksissa-1024x619.jpg)
Asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen
Asiakaslähtöisen liiketoiminnan keskiössä on kyky vastata asiakkaan tarpeisiin ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa esimerkiksi myytävän tuotteen tai palvelun avulla. Onnistumisen keskiössä on aktiivinen vuoropuhelu asiakastahon kanssa. Prosessin voi aloittaa esimerkiksi tarvekartoituksella, jolla saadaan selville, mitä tarpeita asiakkailla on, minkä jälkeen niihin voidaan vastata paremmin.
Viime vuosina runsasta mediahuomiotakin on saanut useampi kuluttajapuolen case, jossa asiakkaalle on myyty täysin muuta kuin mitä tämä on alun perin tullut hakemaan. Näissä tapauksissa taustalla on varmasti useita eri tekijöitä, mutta yksi vaikuttava tekijä on varmasti palkitsemismalli, joka ajaa myyjää tuomaan ainoastaan liikevaihtoa yritykseen, eikä keskity esimerkiksi asiakassuhteen kehittymiseen. Onnistunut asiakassuhde olisikin sellainen, jossa asiakasprosessista pystytään rakentamaan pitkäkestoinen ja jatkuva sekä asiakkaalle pystytään tuottamaan lisäarvoa aina uudelleen jokaisella myyntikerralla.
Kannattavuus ja vastuullinen myynti
Liiketoiminnan kannattavuuden vaatimus lähtee jo osakeyhtiölain (2006/624) määritelmästä, jonka mukaan ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”. Lisäksi monissa tapauksissa on tärkeää, millaista kannattavuutta ja tulosta yritys näyttää sidosryhmilleen kuten sijoittajille, haettaessa yritykselle rahoitusta. Yrityksen taloudellista tilaa voidaan arvioida ”terveyskolmiolla”, jossa otetaan huomioon yrityksen vakavaraisuus, maksuvalmius ja kannattavuus.
Eri sidosryhmät ja kova kilpailu tulevat jatkossa yhä vahvemmin määrittämään yrityksen kilpailukykyä edellyttäen vastuullista ja läpinäkyvää liiketoimintaa sekä johdonmukaista vastuullista myyntityötä. Vastuullisessa markkinoinnissa ja myyntityössä tulee yrityksen viestinnän kohdata vastuullisen liiketoiminnan kanssa.
Vastuullisen liiketoiminnan vaatimus koskee tietysti koko hankintaketjua, jossa eri vaiheita voi olla ulkoistettuina. Yrityksen johdon ja esihenkilöiden tuleekin varmistaa ja edistää henkilöstön koulutusmahdollisuuksia ja vastuullisuusosaamista (Sirkiä 2020, 64–65). Myynnissä ja markkinoinnissa eivät kuitenkaan kaikki keinot ole sallittuja. Kuluttajia ei saa johtaa harhaan katteettomilla vastuullisuuslupauksilla. Mikäli palvelu tai tuote saadaan näyttämään vastuullisemmalta kuin se oikeasti on, voidaan puhua viherpesusta (Eettisen kaupan puolesta ry 2024).
Kirjoittajat
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina ja hankeasiantuntijana.
Juha Leskinen, tradenomi (AMK), toimii hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa eri opetusalojen hankkeissa keskittyen pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen erilaisista ajankohtaisista näkökulmista.
Jaakko Grönmark, tradenomi (AMK), toimii Laurea-ammattikorkeakoulun hankeasiantuntijana ja projektipäällikkönä.
Lähteet
Eettisen kaupan puolesta ry. 2024. Mitä viherpesu on? Eetin oppaan avulla tunnistat epäilyttävät väitteet!. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://eetti.fi/sisallot/mita-viherpesu-on-opas-oikean-pesuohjelman-valintaan/
LAB. 2024. VALIOT – Vastuullisuus- ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen pk- ja startup-yritysten henkilöstölle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valiot
Nordea. 2023. Mikä on ESG? Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.nordea.com/fi/uutiset/mika-on-esg
Osakeyhtiölaki 2006/624. Finlex. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624
Sirkiä, J. 2020. Leveraging digitalization opportunities to improve the business model. Väitöskirja. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT. LUTPub. Viitattu 12.5.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-560-6
Ulkoministeriö. 2024. Agenda 2030 ‒ kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet
