Viestinnän merkitys korostuu ensihoidon etäjohtamisessa

Viestintä on vuosien varrella muuttanut muotoaan, ja se nähdään monimuotoisena ja vuorovaikutuksellisena toimintana. Viestintä on strateginen toiminto, jota johdetaan, mutta vastuu viestinnästä on koko henkilöstöllä. (Ahonen ym. 2015.) Myös digitalisaatio on tuonut kaikilla aloilla pysyviä muutoksia organisaatioiden toimintaan, mikä tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia etäjohtamiselle (Cortellazo ym. 2019). Terveydenhuollossa digitalisaatio on tuonut muutoksia johtamiseen ja johtamisen viestintään. Työtä johdetaan enenevästi etänä, ja etäjohtamisessa hyvät viestintätaidot vähentävät henkilöstön keskinäisiä haasteita. (Rauramo 2018.)

Onnistuneella viestinnällä laaja-alaista hyötyä

Kommunikaatio digitalisoituu, minkä vuoksi etäjohtajilta ja työntekijöiltä vaaditaan päivitettyä viestintäosaamista (Isotalus & Rajalahti 2017). Onnistunut viestintä vähentää virheitä, tekee päätöksenteosta laadukasta ja tehostaa resurssien oikeanlaista käyttöä (Rauramo 2018). Etäjohtamisen haasteena on selkeiden toimintamallien puute sekä eri viestintävälineiden käytön osaamattomuus (Leino 2020). Monipuolisen viestintävälineiden käytön on katsottu parantavan lähijohtajien sekä työntekijöiden välistä kommunikaatiota (Laakkonen 2020). Onnistuneella viestinnällä nähdään olevan myös positiivinen vaikutus työntekijöiden tyytyväisyyteen ja motivaatioon (Rauramo 2018).

Erkkilän ja Vihersaaren (2021) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata etäjohtamisen viestinnän nykytilaa sekä kehittämistarpeita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän Akuutti24-ensihoidossa. Tutkimuksessa keskityttiin lähiesimiestyön etäviestintään, ja tutkimusaineisto kerättiin 30 kysymyksestä koostuvan sähköisen Webropol -kyselyn avulla Akuutti24:n ensihoidon henkilöstöltä helmikuussa 2021.

Kuva 1. Yhtenäiset käytänteet luovat perustan onnistuneelle viestinnälle. (Distel 2019)

Yhtenäiset toimintatavat avainasemassa

Tutkimustulosten perusteella ensihoidon henkilöstö oli pääosin tyytyväinen viestintään. Viestinnän kehittämistä ja koulutusta viestintäkanavien käyttöön pidettiin kuitenkin tarpeellisena. Kohdeyksikössä oli käytössä useita viestintäkanavia, ja haasteena nähtiin sopivan kanavan valitseminen sekä tarvittavien viestien löytäminen eri viestintäkanavista jälkikäteen. Vastaajat kaipasivat yhtenäisiä käytäntöjä ja viestintämallia viestinnän toteuttamisen tueksi.

Esimiehiltä toivottiin selkeää ja avointa viestintää ja kiireellistä viestintää keskitettäväksi yhteen viestintäkanavaan. Esimiesten ja työntekijöiden välisiä tapaamisia ei katsottu olevan riittävästi, ja tietoa esimiehen tavoitettavuudesta pidettiin tärkeänä.

Kirjoittajat

Hanna-Mari Erkkilä valmistui kesäkuussa 2021 sosiaali- ja terveysalan Uudistava johtaminen -koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (ylempi AMK). Erkkilä toimii apulaisosastonhoitajana Akuutti24-päivystyksessä.  

Noora Vihersaari valmistui kesäkuussa 2021 sosiaali- ja terveysalan Uudistava johtaminen -koulutuksesta tutkintonimikkeellä terveydenhoitaja (ylempi AMK). Vihersaari toimii terveydenhoitajana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän neuvolapalveluissa.

Päivi Huotari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana.

Lähteet

Ahonen, G., Husman, P., Ikonen, R., Juuti, P., Koho, A., Käpykangas, S., Laine, M., Larjomaa, E., Saarelma-Thiel, T., Saari, S. & Wallin, M. 2015. Julkista johtamista jalostamassa. Helsinki: Työterveyslaitos.

Cortellazzo, L., Bruni, E. & Zampieri, R. 2019. The role of leadership in a digitalized world. A review. Frontiers in Psychology. [Viitattu 21.5.2021]. Saatavissa: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2019.01938/full

Erkkilä, H-M & Vihersaari, N. 2021. Viestintä osana etäjohtamista PHHYKY Akuutti24 ensihoidossa. Ylempi AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 21.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714873

Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.

Laakkonen, M. 2020. Etätyön johtamisen haasteet ja mahdollisuudet. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Vaasan yliopisto. Pro gradu. [Viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041618903

Leino, M. 2020. Viestintä osana etäjohtamista: Tyks psykiatrian avohoito. Turun ammattikorkeakoulu. YAMK opinnäytetyö. [Viitattu 22.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004255875

Rauramo, P. 2018. Työturvallisuuskeskus. Digijulkaisut: Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. [Viitattu 22.5.2021]. Saatavissa: https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/etajohtaminen_ja_virtuaalinen_vuorovaikutus_tyoyhteisossa

Kuvat

Kuva 1. Distel, A. 2019. Unsplash. [Viitattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/collections/9408247/starthubs