Viestintä vertikaaliviljelyn kasvualustana

Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta liikearvoa liiketoimintaan (VERTIKA) oli LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama tiedonvälityshanke. Viestinnän avulla pyrittiin vastaamaan keskeiseen haasteeseen: kuinka tehdä vielä suhteellisen tuntemattomasta tuotantomuodosta ymmärrettävä ja liiketoiminnallisesti kiinnostava viljelijöille (LAB 2025).

Viestinnän merkitys toiminnan kehittämisessä

Viestintä toimii välineenä eri toimijoiden yhdistämisessä. Vertikaaliviljelijä tarvitsee yhteistyöverkostoa tiedon ja osaamisen saamiseksi. (Porvari ym. 2021) Tutkimusten mukaan viestintäkanavien käyttö on yksi keskeisimmistä tekijöistä maatalousalan pk-yritysten menestymisessä. Erityisesti muiden tuottajien, neuvojien ja koulutustilaisuuksien kautta saatu tieto selittää jopa 78 % yrityksen menestystä selittävistä tekijöistä (Khoshnodifar et al. 2016). On tärkeää rakentaa monipuolisia ja helposti saavutettavia viestintäreittejä myös vertikaaliviljelyn kontekstissa.

Viestintä toimii sillanrakentajana viljelijöiden, tutkijoiden ja teknologiatoimittajien välillä. Kutterin ym. (2009) tutkimus osoittaa, että viljelyyn liittyvät päätökset eivät riipu pelkästään taloudellisista tekijöistä. Myös vuorovaikutuksella, luottamuksella ja tiedon jakamisella on suuri merkitys. Viestintäverkostot, kuten koulutustilaisuudet, messut ja vertaistuki nousevat keskeisiksi asioiksi uuden teknologian omaksumisessa.

VERTIKA-hankkeessa panostettiin kokonaisvaltaiseen viestintään ja sen jatkuvuuteen. Hankkeen aikana julkaistiin www.vertika.fi -sivusto, joka toimii vertikaaliviljelyn kehittyvänä tietopankkina. Lisäksi järjestettiin kaksi alueellista tiedonvälitystapahtumaa, julkaistiin blogikirjoituksia ja järjestettiin webinaari tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tietoa välitettiin myös median kautta.

Konkreettisten esimerkkien puute viestinnän suurena haasteena

Hankkeen aikana selvisi, että konkreettisten, testattujen ja toimiviksi osoittautuneiden liiketoimintakonseptien vähäinen määrä oli merkittävä viestintähaaste. Käytännön esimerkit kannattavasta vertikaaliviljelystä ovat vielä harvassa. Erityisesti kaivattiin esimerkkejä, joissa koko liiketoimintaketju on mietitty ja testattu käytännössä. Viestintä ratkaisee, ymmärretäänkö vertikaaliviljely pelkkänä teknologiana vai keinona kehittää ruokatuotantoa. Kun vaikutukset tehdään näkyviksi, syntyy luottamusta ja halua muutokseen. (Addis ym. 2022)

Getson ym. (2022) tuovat esiin, että viestintä onnistuu parhaiten, kun kohdeyleisön näkemykset ja arvot otetaan huomioon. Käytettävän kielen on oltava ymmärrettävää ja viestijä on kohdeyleisön silmissä uskottava. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vertikaaliviljelyn hyödyistä kerrottaessa viesti tulee sitoa kohdeyleisön arjen kokemuksiin ja tarpeisiin.

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin tulee tarttua

VERTIKA-hanke toi kaikesta huolimatta esiin useita mahdollisuuksia, joita voidaan viestiä ja kehittää eteenpäin. Esimerkiksi nopeakiertoisten kasvien, kuten salaattien ja yrttien viljelyssä, on potentiaalia. Myös modulaarinen, pienimuotoinen vertikaaliviljely voi avata ovia yrittäjyydelle. Näissä tapauksissa viestinnän rooliksi nousee erityisesti verkostojen rakentaminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen.

Viestintä on kasvualusta

Tulevaisuudessa vertikaaliviljelyn viestinnän tulee siirtyä reaktiivisesta proaktiiviseksi. Kyse ei ole enää vain siitä, että kerrotaan mitä on tehty. On voitava luoda houkutteleva tulevaisuuskuva realististen sisältöjen pohjalta. Khoshnodifar et al. (2016) osoittavat, että nimenomaan aktiivinen tiedonetsintä, koulutusten hyödyntäminen ja vertaisoppiminen ovat ratkaisevassa roolissa yrittäjyyden onnistumisessa maataloussektorilla. Näin ollen vaikuttava viestintä ei ole vain brändäystä. Se on osa osaamisen, verkostojen ja toimintamallien jakamista.

VERTIKA-hanke osoitti, että ilman tehokasta ja jatkuvaa viestintää vertikaaliviljelyn potentiaali jää hyödyntämättä. Viestinnän onnistumiseksi tarvitaan lisää konkreettisia viljely- ja liiketoimintamalleja, jotka toimivat esimerkkeinä ja rohkaisevat uusia toimijoita mukaan.

Lähteet

Benyam, A., Newell, R. & Glaros, A. 2022. The potential role of vertical agriculture in building sustainable and resilient community food systems: Outcomes from a stakeholder focus group. Food and Agriculture Institute, University of the Fraser Valley. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://www.ufv.ca/media/assets/food-and-agriculture-institute/pdfs/VertAg-Sustainable-Food-Systems-Focus-Group-Summary-Report.pdf

Getson, J.M., Church, S., Radulski, B. & Prokopy, L. 2022. “Understanding scientists’ communication challenges at the intersection of climate and agriculture”. PLOS ONE, 17(8), e0272020.

LAB. 2025. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta liikearvoa liiketoimintaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan

Porvali, K., Lindedahl, P. & Laine, V. 2021. Vertikaaliviljely kehittyy. Kehittyvä elintarvike. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/toimialat/alkutuotanto/vertikaaliviljely-kehittyy/

Khoshnodifar, Z., Ghonji, M., Mazloumzadeh, S.M. & Abdollahi, V. 2016. Effect of communication channels on success rate of entrepreneurial SMEs in the agricultural sector (a case study). Journal of the Saudi Society of Agricultural Sciences, 15(1), 83–90.

Kutter, T., Tiemann, S., Siebert, R. & Fountas, S. 2009. The role of communication and co-operation in the adoption of precision farming. Precision Agriculture, Springer. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11119-009-9150-0