VR-teknologian käyttäminen ehdonalaisvankien kuntoutuksessa perustuu oppimiskokemukseen, jossa ehdonalaisvanki näkee virtuaalilasien kautta tilanteen uhrin näkökulmasta ja pystyy siten samaistumaan uhrin kokemukseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat pääsivät tutustumaan VR-teknologiaan NICCoLLa –hankkeessa (www.niccolla.eu), kun Hollannissa Bredassa järjestettiin kansainvälinen intensiiviviikko marraskuun 2021 alussa. Viikon tarkoituksena oli perehtyä uuden teknologian käyttöönottoon sosiaali- ja terveysalalla moniammatillisissa tiimeissä. Opiskelijoita intensiiviviikolle osallistui sosiaali-, terveys- ja teknologia-alalta Suomesta, Hollannista ja Espanjasta.
Virtuaalitodellisuuden käytänteet
Virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan vuorovaikutteista, simuloitua ympäristöä, josta välitetään käyttäjälle keinotekoisesti läsnäolon tunne esimerkiksi virtuaalilasien avulla (Takala 2017).
Hagtingius (2021) käyttää virtuaalitodellisuutta apuna ehdonalaisvankien kuntoutuksessa. Simulaatioharjoituksen tarkoituksena on pyrkiä näyttämään tapahtumat uhrin näkökulmasta ja siten synnyttää empatiaa uhria kohtaan. Simulaatioharjoitus voi olla osallistujalle ahdistava ja jopa pelottava kokemus ja siksi on tärkeää huolehtia osallistujien turvallisuuden tunteesta. Osallistujille painotetaan, että harjoituksen voi keskeyttää koska tahansa. Harjoituksen jälkeen pidetään debriefing, jossa harjoitus käydään läpi. Toisen näkemykset ja kokemukset huomioidaan ja niitä kunnioitetaan.
Kyseessä on paitsi erittäin emotionaalinen myös fyysisesti vaikuttava tapahtuma, ja siksi Hagtingius painottaa esimerkiksi nestetasapainosta huolehtimista simulaatioharjoituksen aikana.
Voiko VR aiheuttaa lisätraumoja ja vahinkoa?
Virtuaalitodellisuuden käyttö ehdonalaisvankien hoidossa herättää ajatuksia ja saa miettimään, mihin kaikkeen teknologialla voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa. Virtuaalitodellisuuden avulla ehdonalaisvanki joutuu katselemaan maailmaa uhrin näkökulmasta.
Hagtingiusin (2021) mukaan simulaatioharjoitus voidaan keskeyttää, jos se osoittautuu liian rankaksi osallistujille. Käytettäessä teknologiaa sosiaali- ja terveysalalla on syytä harkita tarkkaan, mihin sen käytöllä pyritään vaikuttamaan ja voiko käytöstä koitua haittaa. Teknologian käyttö tuo myös mukaan uusia uhkia yksityisyydelle ja tietojen leviäminen julkisuuteen on mahdollista.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla korostuvat yhteistyötaidot yli ammattirajojen ja yhteiskehittäminen teknologian ammattilaisten kanssa. Perustiedot käytettävästä teknologiasta sekä pelottomuus ja uteliaisuus uuden teknologian käyttöönotossa luovat vahvan pohjan, jolta ponnistaa.
Kirjoittajat
Sisko Saikkonen on ensihoitaja (AMK) sekä LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitaja YAMK-opiskelija digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa. Hän osallistui Avans-ammattikorkeakoulun kansainväliseen intensiiviviikkoon (ISP) Hollannissa. ISP on osa Erasmus+ rahoitteista NICCoLLa-hanketta.
Arja Sara-aho toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana NICCoLLa-hankkeessa.
Lähteet
Hagtingius, B. 2021. Technology to improve chain collobration in forensic social work. Esitys NICCoLLa -projektin intensiiviviikolla 3.11.2021. Hollanti.
Takala, T. 2017. Virtuaalitodellisuus tuo uusia työvälineitä terveydenhoitoon. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Nro 11/2017. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/11/duo13741?keyword=virtuaalitodellisuus
Linkit
NiCCoLLa. Network for Innovative Care Competence Learning through Labs. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: http://niccolla.eu
Kuvat
Kuva 1. kalhh. 2019. Kyberlasit, tietoverkko, lasit. Pixabay. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa:
https://pixabay.com/fi/illustrations/kyberlasit-tietoverkko-lasit-4689599/
